Maple Leafsin varakapteeni Leo Komarov on nuori mies, joka on nähnyt paljon

Toronto Maple Leafsin Leo Komarov on yksi maailman suurimman jääkiekkokaupungin suosituimmista pelaajista. Monipuolinen hyökkääjä, joka haluaa auttaa Leafsin nuoria pelaajia toimimaan kuin ammattilaiset kaukalossa ja sen ulkopuolella. 

Moni ei ehkä tunne tarinaa, joka löytyy Toronto Maple Leafsin vuoden 2006 NHL Draftin kuudennen kierroksen, 180:nnen varausvuoron takaa. Se oli Leafsin viimeinen varausvuoro sinä päivänä, aivan tilaisuuden lopussa. 

Tuon Vancouverin silloin General Motors Place-nimisessä hallissa pidetyn varaustilaisuuden viimeisten tuntien aikana suora televisiolähetys oli jo päättynyt. Toronto Maple Leafsin valitseman pelaajan nimi huudettiin lähes tyhjässä hallissa. Suurin osa mediasta ja katsojista oli jo poistunut paikalta. Varaustilaisuuden kärkinimiä kymmenen ensimmäisenä valitun pelaajan joukossa olivat olleet ykkösenä valitun Erik Johnsonin lisäksi sellaiset pelaajat kuin Jonathan Toews, Nicklas Bäckström, Phil Kessel ja Jordan Staal. 

Toronto Maple Leafs oli hankkinut 180:nnen varausvuoronsa edellisen vuoden marraskuussa harvinaisessa pelaajakaupassa Dallas Starsin kanssa. Toronto ja Dallas eivät jostain syystä tee usein pelaajakauppoja keskenään. 

Pelaaja, jonka Dallas Stars sai varausvuorostaan vaihdossa, oli nimeltään Nathan Perrott. Perrott pelasi pitkän ja värikkään uran ammattilaisena eri liigoissa, ja kokeili taitojaan myös ammattilaisnyrkkeilijänä. NHL:ssä hän pelasi neljän kauden aikana 89 ottelua, joissa hänen tililleen merkittiin neljä maalia, yhdeksän pistettä ja peräti 251 jäähyminuuttia. 

Nathan Perrott kertoi The Hockey Newsille jääkiekkouran kohokohdan olleen, kun hän pääsi Maple Leafsin aloitusviisikkoon ainoan kerran urallaan Air Canada Centressä, Mats Sundinin ja Aleksander Mogilnyn viereen. Pat Quinn oli hyvä mies.

Pelaaja, jonka nimen Maple Leafsin edustajat Vancouverissa huusivat, oli nimeltään Leo Komarov. Ennen Porin Ässeistä varattua Komarovia tilaisuudessa oli huudettu kahdentoista suomalaispelaajan nimet. 

Mutta Leo Komarov ei tullut Torontoon ihan suorinta mahdollista tietä, kulkematta lähtöruudun kautta. Hän vietti kolme vuotta Lahdessa ja kolme vuotta Moskovassa ennen ensimmäistä Toronton vierailuaan, ja joutui Leafsin palkkakattotilanteen takia palaamaan Moskovaan vielä yhden kerran kaudelle 2013-14. 

Toronton GM Dave Nonis lensi kesällä 2014 Suomeen saakka saadakseen vuodeksi takaisin Moskovan Dinamoon palanneen Leo Komarovin nimen uuteen sopimukseen. Neljän vuoden, $11.8 miljoonan arvoinen diili toi Air Canada Centren fanien suosikin takaisin Kanadan suurimpaan kaupunkiin. Sopimuksen arvoa pidettiin joillain tahoilla liian suurena pelaajalle, joka oli tehnyt yhdeksän pistettä työsulun lyhentämällä 45 ottelun kaudella 2012-13. 

Nyt, vain kolmen vuoden jälkeen hieman NHL-pelaajan keskipalkkaa suurempi sopimus näyttää todella edulliselta Maple Leafsin kannalta. 

– – –

Lähes yksitoista vuotta varaustilaisuutta myöhemmin tammikuussa 30 vuotta täyttänyt Leo Komarov istuu hotellihuoneessaan Ohion osavaltion Columbuksessa. Toronto Maple Leafs otti juuri edellisenä iltana todella hienon, todellisen niin sanotun neljän pisteen 4–2-voiton, kotiottelussa Atlantin divisioonan verivihollisesta Boston Bruinsista.

”Se oli aika tärkeä ja iso peli”, kertoi Komarov. ”Pelattiin hyvin, se oli siinä mielessä aika hyvä.”

Leafsin hyökkääjä #47 sai ottelussa tehtäväkseen pelata NHL:n viikon ykköstähdeksi samana päivänä nimettyä Bruinsin Brad Marchandia vastaan. NHL:n pistepörssin kolmannelle sijalle Connor McDavidin ja Sidney Crosbyn taakse noussut ”Little Ball of Hate” nähtiin urheilulähetyksissä huutelemassa vaihtoaitiostaan Leafsin penkille suoraan Komaroville. ”Voin lähettää sinulle nimmarilla varustetun mailan pelin jälkeen!”, huusi Marchand. 

”Hän on loistava pelaaja”, sanoi Komarov reporttereille ottelun jälkeen Leafsin pukukopissa naama peruslukemilla. ”Hän on vaarallinen pelaaja, ja häntä vastaan on vaikea pelata. Hän tykkää puhua, ja minä tykkään puhua. Meidät on tehty toisiamme varten.”

”Kyselin, miten hänen päivänsä oli mennyt”, hän paljasti pelaajien välisestä huulenheitosta. ”Ei ollut kyse mistään törkeästä. Tämä on jääkiekkoa. Hän on hieno kaveri.”

Leo Komarov ei ehkä saanut luvattua mailaa muistoksi, mutta voitto kelpasi. Marchandin tilille jäi yksi syöttöpiste ja miinus yksi.

– – –

Toronto Maple Leafsin kausi 2016-17 on sujunut hyvin. Joukkueella on jo 85 pistettä koossa, kun runkosarjaa on vielä 7 ottelua pelaamatta. Mahdollisuudet ottaa pudotuspelipaikka suureen tanssiin ovat hyvät, mutta kovan taistelun takana. 

Boston Bruins on Atlantin nelosena 84 pisteessä, mutta yhden ottelun enemmän pelanneena. Idän villi kortti-paikoista ensimmäinen menee huippukovan metropolien divisioonan New York Rangersille. Leafs voi hyvin päästä playoffeihin toiselta paikalta, tai se voi pitää paikkansa Bostonin edessä Atlantin kolmosena. 

Tällä voi olla merkitystä playoffien ensimmäisellä kierroksella, sillä kolmonen saa todennäköisesti vastaansa Ottawa Senatorsin ja toiselta villi kortti-paikalta vastaan tulee Washington Capitals.

New York Islanders ja Tampa Bay Lightning puuskuttavat sarjataulukossa vielä aivan Toronton perässä, mikään ei ole vielä varmaa.

Vuosi sitten Leafs jäi koko itäisen konferenssin ja samalla NHL:n jumboksi 69 pisteellä. ”On turhaa verrata siihen, mitä viime vuonna oli”, sanoi Komarov. ”Me tiedettiin jo vuosi sitten joulun jälkeen, ettei me päästä playoffeihin. Meillä ei ollut ihan paras kokoonpano ja meillä oli paljon loukkaantumisia. Se ei ollut hyvä kausi pisteiden suhteen.”

Henkilökohtaisella tasolla kausi 2015-16 ei ollut huono Leo Komaroville. NHL-historian suurimman valmentajasopimuksen (kahdeksan vuotta, $50 miljoonaa) Maple Leafsiin tehneen Mike Babcockin tultua penkin taakse hänen peliaikansa nousi kolmisen minuuttia 14 minuutista yli 17 minuuttiin. Hän aloitti kauden tekemällä 15 maalia ensimmäisissä 32 ottelussa. Hän edusti Leafsiä Nashvillessä pelatussa All Star-ottelussa (kahdeksan vuonna 2006 varattua pelaajaa on nähty tähdistöottelussa, mutta ei ketään, joka olisi varattu kuudennella kierroksella).

Tämä kausi on ollut erilainen. 

Toronton klassisessa pelipaidassa on nähty peräti kahdeksan 20 ottelua tai enemmän pelannutta ensimmäisen vuoden NHL-pelaajaa. ”Paljon nuoria jätkiä on tullut, ja me vanhemmat, ketkä ollaan oltu täällä pitempään, ollaan totuttu pelisysteemiin. Se on tavallaan helpottanut meidän peliä. Ja koutsi tietää, millaisia pelaajia sillä on”, kertoi Komarov. 

Toronto Maple Leafs aloitti kauden NHL:n toiseksi nuorimpana joukkueena heti Columbus Blue Jacketsin jälkeen. Kauden aloittaneen 23 miehen kokoonpanon keski-ikä oli 25,7 vuotta. Nuorennusleikkauksesta huolimatta odotukset olivat korkealla. Ja menestystä on tullut.

”Tietenkin on vähän liian aikaista vielä sanoa, koska tässähän on vielä joukkueen uudelleenrakennus menossa”, toppuutteli Komarov. ”Voi mennä vielä monta vuotta, ennenkuin jotain parempaa tai vakavampaa tapahtuu. Tai ennenkuin joukkueesta tulee todella hyvä. Se voi olla tämä vuosikin, mutta tuskin ne vielä odottaa sitä tänä vuonna. Nuoret jätkät tarvitsevat tätä kokemusta.”

”Mutta me taistellaan playoffeista, mikä on ihan mukavaa.”

– – –

Leo Komarovista on tullut NHL:ssä kuin jonkinlainen modernien aikojen Esa Tikkanen tai torontolaisille rakas Wendel Clark. Pelaaja, joka osaa tehdä paljon erilaisia pieniä asioita, joilla autetaan omaa joukkuetta voittamaan. Hän on monipuolinen hyökkääjä, joka taklaa, taistelee, pelaa kaikki tilanteet aina loppuun asti, ja uskaltaa rohkeasti pelata NHL:n kovimpia ja häntä itseään isompia pelaajia vastaan. 

Vastustajat eivät pidä Komarovia vastaan pelaamisesta. 

Kivikova kilpailija jäällä, jonka pelillinen rooli on Leafsille merkittävä. Kun on pidettävä maalin johtotilanne, Komarov pystyy pelaamaan viilipyttymäisen rauhallisesti. Kun on saatava kiekko syvälle vastustajan päätyyn ja pidettävä se siellä, #47 pystyy tekemään sen. Ja, kun on saatava vastustaja hermostumaan tai muuten vähän pois tolaltaan, Leo Komarov saa tehtävän. 

Kaiken tämän lisäksi hän pelaa usein ykkösylivoimassa. Toronto Maple Leafsin ylivoimapeli on tällä kaudella ollut yksi koko NHL:n parhaista. Leafsin ylivoima on tehnyt 52 maalia 219 mahdollisuudestaan. Onnistumisprosentti 23.7%, eli maali lähes joka neljännestä ylivoimatilanteesta. 

Onko tässä kyse Toronton paljon mainostettujen uusien pelaajien taitotasosta vai hyvästä valmennuksesta? Mike Babcock palkkasi ylivoimatilanteisiin erikoistuneen Jim Hillerin apulaisekseen Torontoon. Aikaisemmin Hillerin valmennuksessa Detroit Red Wingsin ylivoimapelin tehokkuus nousi liigan 18. sijalta kakkoseksi. Hillerin valmentama tyyli ylivoimassa on laukoa paljon kiekkoja maalille ja olla vahvasti maalin edessä. 

”Sanoisin, että sekä että”, sanoi 9 pistettä ylivoimista tällä kaudella tehnyt Komarov. ”Ylivoima- ja alivoimavalmentajat ovat aika innokkaita. Me käydään joka päivä videoita läpi ja katsotaan, mitä pitäisi tehdä paremmin.” 

”Mutta on meillä sitten hyviä pelaajiakin siinä. Pelaan ylivoimia Auston Matthewsin ja William Nylanderin kanssa. Minun ei tarvitse kuin seisoa maalivahdin edessä, he hoitavat loput. He pelaavat aika hyvin keskenään.”

Komarov näyttää Leafsissä esimerkkiä nuoremmilleen, toimien tärkeässä mentorin roolissa esimerkiksi William Nylanderille, Leafsin molemmille venäläisille Nikitoille ja Mitchell Marnerille. Hän on todella valmentaja Mike Babcockin luottohevosia. 

Leafsin kahdesta huipputulokkaasta Komarovilla on hyvä kuva.

”He ovat erilaisia. Mathews on kypsä kaveri. Huomaa, että hän on pelannut ammattilaissarjassa viime vuonna. Rauhallinen ja fiksu. Marner on vähän saman tyyppinen, mutta vähän enemmän intoa. Hän pyörii vähän missä sattuu reissussa ja tykkää olla meidän kanssa mukana. Huomaa, että hän on vähän nuorempi vielä. Niin innoissaan, kun saa olla NHL:ssä.”

”Mutta molemmat ovat todella hyviä, siitä ei voi sanoa mitään.”

Komarovilta ei ole pahemmin kysytty mielipidettä Calder-kilpailuun. Hän ei ole joutunut ikävään välikäteen.

”En ole. Olen seurannut, mitä media puhuu. Se on vaikea ratkaista, molemmat ovat niin hyviä. Tunnen Laineen myös niin hyvin, ja toivon hänelle kaikkea hyvää, Mutta veikkaan, että Matthews sen vie. Kumpikin sen ansaitsisi.”

Komarov on ns. ”throwback”, vanhan koulun pelaaja muutenkin kuin joiltakin hyvin mediassa huomatuilta varusteiltaan. Hän edustaa aikakautta, jolloin jääkiekko oli hauskaa. Sitä oli hauskaa pelata ja hauskaa katsoa. Erittäin pidetty velikulta ja fanien suosikki Torontossa. Vaatimaton mies, joka maailman eniten mediaseuratun joukkueen jäsenenä ei yleensä halua puhua itsestään. Joukkuekaverien mukaan hän on suosituin pelaaja joukkueen sisällä. Pidetty jätkä, joka pitää meiningin rentona kaukalon ulkopuolella. 

”Sellaisen kuvan olen ainakin saanut, että fanit tykkää. Mutta en tiedä”, sanoi Komarov vaatimattomasti. 

Suurten egojen NHL:ssä, sen suurimman fanipohjan omistaman joukkueen varakapteenin A paidassaan pelaavalla Komarovilla ei tunnu olevan egoa ollenkaan. Babcock kehuu hänen olevan pelaajan, joka ei koskaan valita, eikä tarvitse erityiskohtelua. Hän ilmestyy hallille ja tekee työnsä.

”Se on vaativa koutsi”, sanoi Komarov. ”Se on erittäin hyvä valmentaja henkisesti. Mentaalipuolella se on tosi hyvä. Se vaatii, että olet joka päivä sataprosenttisessa kunnossa, oli peli tai treeni tai vapaapäivä. Sun pitää aina suhtautua lätkään hyvin. Se tykkää, jos taistelet. Mutta veikkaan, että kaikki koutsit pitää siitä.”

Maple Leafsin 74-vuotias GM Lou Lamoriello tulee koulusta, joka purettiin sen koulun tieltä, jota me kutsumme vanhaksi kouluksi. Hänen voi hyvin kuvitella pitävän Leo Komarovista. Vain valkoinen väri vanhanmallisista Graf-luistimista piti kerran maalauttaa mustaksi.

Leo Komarov erottuu muista jo taustansa vuoksi. NHL:ssä ei ehkä koskaan ole nähty pelaajaa, joka puhuu viittä kieltä, ja on samalla raskasta työtä tekevä duunaripelaaja. Hän sanoi reporttereille aiemmin kaudella haluavansa auttaa joukkueensa nuoria pelaajia. 30-vuotias Komarov on vielä itsekin nuori mies, mutta nuoressa Leafsissä vain Tyler Bozak on häntä vanhempi hyökkääjistä.

”Niin, nuori mies, mutta nähnyt paljon”, sanoi Komarov. ”Kyllä minä enemmän vanhemman puolella olen. Yritän kokemuksellani auttaa niin paljon kuin pystyn, varsinkin erikoistilanteissa ja puolustamisessa. Minulla on aika iso vastuu oman pään aloituksissa, meidän kenttä hoitaa ne yleensä.”

”Nuoret oppii siitä sellaisia pieniä juttuja, mitkä ei välttämättä näy katsomoon.”

Kielitaidosta on ollut hyötyä, vaikka Komarov itsekin painottaa sitä, että Maple Leafsin yhteinen kieli pukukopissa ja jäällä on yleensä englanti. 

”On siitä ollut hyötyä. Meillä on ollut pari ruotsalaista ja Kassu (Kasperi Kapanen) pelasi muutaman ottelun ylhäällä ja se pyörii meidän mukana aina silloin tällöin. Kieltä on vaihdettu muutaman kerran ja se auttaa, mutta veikkaan, että se auttaa enemmän heitä. Me puhutaan eniten englantia ja minä hengaan eniten kanukkien kanssa. Jos ne tarvitsee jotakin jeesiä, ne kyselee. Mutta niinhän se varmaan kuuluu mennäkin.”

Komarov auttaa Leafsin keltanokkia niin kaukalossa kuin sen ulkopuolellakin. 

”No, ensinnäkin yritän neuvoa, miten käyttäydytään. Erilaisia juttuja; mitä ne pukee päälleen, kun ne tulee koppiin, tai kun me mennään syömään. Ei olla shortseissa jossain viiden tähden ravintolassa. Tai sitten esimerkiksi, kun ollaan oman pään aloituksessa – missä pitää seisoa ja missä pitää olla, ettei tarvitse aina lähteä höntyileen ja ettei aina täydy vain yrittää tehdä maalia.”

”Sellaisia ihan pieniä juttuja.”

– – –

Playoffit lähestyvät Torontossa. Air Canada Centren yleisö alkaa jo innostua, ihmiset alkavat kiinnostua. Playofftunnelman voi jo lähes aistia ilmasta. 

”En hirveästi käy oikein missään, en siksi pysty sanomaan, mutta kyllä tässä huomaa, miten yleisö on hyvin mukana peleissä. Fanit tykkäävät siitä, että nuoret ovat tulleet joukkueeseen, ja he tietävät, että tulevaisuus on hieno. Se on varmaan nostanut intohimoa lätkään.”

Maple Leafs fanit ovat jaksaneet kannustaa joukkuettaan huonompinakin päivinä. 

”Fanit ovat olleet tosi hyviä. Vaikka on mennyt huonosti, ne on jaksaneet kannustaa, eikä ole tullut hirveästi paskaa. Jos he pysäyttävät sinut kadulla, he yleensä vain kertovat, miten tyytyväisiä he ovat, tai miten innoissaan he ovat, kun pääsevät juttelemaan jonkun Toronton pelaajan kanssa. Se on erittäin mukavaa.”

Entä Nathan Perrott? 

”Tiedän tarinan”, sanoi Komarov. ”Se pelasi silloin KHL:ssä kanssa. Tiedän sen kaverin.” 

Jos playoffit alkaisivat tänään, Toronto saisi vastaansa Ottawan. Jos Boston nousisi vielä Toronton ohi, saisi Toronto Washington Capitalsin vastaansa. Joukkueen, jossa pelaa kaksi Komarovin ketjukaveria Moskovan ajoilta. Ketjusta, joka oli kovalla NHL:n työsulkukaudella KHL:n paras. 

”Siellä on hyviä pelaajia, ja varsinkin noi kaksi veijaria.”

Se olisi mielenkiintoinen sarja.

– – –

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton. 

Twitter: @OnsideWithJouni