Jesperi Kotkaniemi tuo tulevaisuuden toivoa Les Canadiensiin
13 min
Montreal Canadiens on pelannut hauskaa ja viihdyttävää jääkiekkoa koko syksyn. Vasta 18-vuotias kolmossentteri Jesperi Kotkaniemi symbolisoi joukkueensa uutta peliä ja antaa toivoa tulevaisuuteen.
”Look at him”
Montreal Canadiensin hyökkääjät Brendan Gallagher ja Max Domi istuivat Edmontonin Rogers Placen vieraskopin ovenviereisillä paikoilla tiistain aamujäitten jälkeen.
Gallagher on yksi Canadiensin peräänantamattomista taistelijoista. Pienikokoinen sisupussi, varakapteeni, jonka peloton asenne ja hirvittävä sisu vievät joukkuetta eteenpäin. Mies, jonka moottori ei koskaan pysähdy. Vastustajien on pakko kääntyä, kun Gallagher painaa kovaa ylös oikeaa laitaa. Aina kamppailemassa irtokiekoista, ja kääntämässä peliä omille. Yhdeksän maalia 17 ottelussa. Laukaus on kehittynyt selvästi, maaleja tulee nyt kauempaa kuin aikaisemmin.
Gallagher on käytännössä joukkueensa kapteeni, kun jo harjoituksiin ilmestynyt Shea Weber on sivussa (Weberin arvioidaan palaavan kokoonpanoon kuukauden päästä). Edmontonissa pidetään treidihuhuista, joissa kaupungista kotoisin olevan Brendan Gallagherin nimi mainitaan Oilersiin tulevana. Mutta sellaista ei tule tapahtumaan.
Max Domi taas on osoittautunut positiiviseksi yllätykseksi kesällä tapahtuneen Domi for Alex Galchenyuk -treidin jäljiltä. Hän on pelannut, ja pelannut vielä sentterinä paremmin kuin kukaan olisi voinut odottaa. Hän on NHL:n pistepörssin kahdeksannella sijalla (10 maalia ja 22 pistettä 18 ottelussa). Tasaisia esityksiä jokaisessa ottelussa. Domi on todella taitava pelaaja. Hänen suoraviivainen ja nopea pelityylinsä sopii Canadiensin tämän kauden peliin kuin isä Tie Domin nyrkki Steve Smithin nenään.
Päätin kysyä näiltä miehiltä Montreal Canadiensin nuorimmasta pelaajasta.
”Look at him”, sanoi todella erikoiset Movember-viikset kasvattanut Gallagher NHL-blogille. Ja nauroi päälle.
”Katso häntä tuolla juuri nyt.”
Käänsimme katseemme kohti toisella puolella isoa koppia istuvaa Canadiensin 18-vuotiasta tulokasta Jesperi Kotkaniemeä.
Kotkaniemi hymyili sieltä punainen Canadiens-lippis päässään kuin hangonkeksi. Hän arvasi varmasti, kenestä oli puhe. Montreal Canadiensin nuorin pelaaja hymyilee helposti. Uudessä joukkueessa mennään kahdella kielellä – aina ranska edellä – mutta tuolla hymyllä voi korvata vielä parantumassa olevan kielitaidonkin.
Kotkaniemen 18-vuotiaan hymyssä on jotain viatonta. Elämäniloa. Montrealin pukukopissa hänen iloinen elämänasenteensa on otettu hyvin vastaan. Hän näyttää ja käyttäytyy kuin hän olisi nuorin pelaaja, joka on koskaan pelannut NHL:ssä. Tämä positiivisesti sanottuna.
Elämäniloinen. Hauska persoona. Ja ensimmäinen 2000-luvulla syntynyt pelaaja Pohjois-Amerikan ammattilaissarjoissa. (Eric Bolte-USA TODAY Sports / IBL)
”Hän on tuonut paljon energiaa meidän joukkueeseemme”, sanoi Gallagher, hieman vakavoituen. ”Hän on parantanut peli peliltä ja tullut paremmaksi ja paremmaksi. Me olemme todella nauttineet hänen seurastaan. Hän on hauska junnu, todellinen persoona ja hyvää seuraa.”
”Hänellä tuntuu olevan vastaus jokaiseen sanomaasi”, naurahtaa Gallagher, kun puheeksi tulee jokin aika sitten Canadiensin harjoitushallin kopissa käyty keskustelu Kotkaniemen one-timerista (tarina postauksen lopussa).
”Hän on hauska persoonallisuus. Sopii joukkueeseen loistavasti.”
Hauskaa on ollut
”Ainakin hauskaa on ollut”, sanoi hyväntuulinen Jesperi Kotkaniemi NHL-blogille. ”Pikkupojasta alkaen olen unelmoinut, että tänne pääsisin joskus, ja nyt olen täällä saanut pyöriä ainakin alkukauden verran.”
Kotkaniemi ei ole yllättynyt yhtään siitä, että suomalainen pelaaja johtaa NHL:n pistepörssiä.
”NHL on vastannut odotuksia. Ehkä suurin yllätys on ollut se, ettei sarjojen välillä (Suomi ja NHL) oleva ero ole kuitenkaan niin suuri. Aika samanlaisten asioitten äärellä pyöritään päivästä toiseen.”
Pieni kaukalo ja kamppailu NHL-kiekossa ovat vaatineet suurimman sopeutumisen.
”Ehdottomasti tämä kaukalon koko tuo aika monia uusia asioita pelaamiseen. Pitää olla tosi valmis aina, kun saa kiekon. Pitää jo oikeastaan tietää jo etukäteen, ennenkuin saa kiekon lapaan, miten pelata sitä eteenpäin ja mitä tehdä.”
”Kyllä sen huomaa joka päivä, että Montreal on jääkiekkokaupunki. En kyllä vaihtaisi pois sieltä mihinkään.” – Jesperi Kotkaniemi
”Ja sitten kamppailukovuus on aika kova täällä. Kovaa mennään kulmiin ja siellä pitää olla valmis.”
Jo Brendan Gallagherin ja Max Domin ilmeistä ja sanoista näki, miten hyvin nuori porilainen on otettu vastaan Canadiensin kopissa.
”Joukkue on kyllä erittäin hieno”, sanoi Kotkaniemi. ”Hyviä jätkiä. Meillä on hyvä ilmapiiri päivästä toiseen. Tämä on semmoinen motivoitunut porukka. Treeneissä tehdään kovasti hommia joka päivä. Se palvelee peleissäkin hyvin.”
Montreal on ehdottomasti suurimmalla sydämellä jääkiekkoa sykkivä kaupunki maailmassa.
”Siellä on aika villiä. Kyllä sen huomaa joka päivä, että Montreal on jääkiekkokaupunki. En kyllä vaihtaisi pois sieltä mihinkään. Tykkään tällä hetkellä olla siellä tosi paljon. Meillä on hyvä draivi päällä siellä, nautin kyllä olostani.”
Jesperi Kotkaniemi pelaa vasta ensimmäistä kauttaan, mutta Canadiensin uusi tyyli on hänen mieleensä.
”Isoin homma tehdään siellä treeneissä, vaatimustaso pidetään hienosti korkeana joka päivä. Työmotivaatio pysyy hyvänä ja kuten sanoin se palvelee pelejä tosi paljon. Jaksetaan pelata se 60 minuuttia joka päivä. Se yritetään pitää jatkossakin hyvänä.”
Jokaiselle uudelle NHL-pelaajalle koittaa jossain vaiheessa niin sanottu ”Welcome to the NHL” -hetki, jolloin pelaaja todella tuntee, että nyt pelataan maailman kovimmassa jääkiekkoliigassa. Tuo tunne tuli Kotkaniemelle jo aikaisin.
”Ehkä se, kun harkkapelissä tein ensimmäisen maalin. Hallissa alkoi aikamoinen mylläkkä. Se oli aika hienoa.”
Porilaisten invaasio. Kotkaniemen lapsena ihailema Joel Armia on osaltaan helpottanut nuorukaisen sopeutumista NHL-jäille (Richard A. Whittaker/Icon Sportswire/IBL)
Montreal Canadiensin suosio etenkin Kanadassa, mutta myös muualla NHL:ssä on uskomaton. Klassinen Original Six -seura, jolla on esimerkiksi kaukana Edmontonissa tuhansia kannattajia. Roger Placen katsomossa voi Canadiensin tullessa nähdä yhtä paljon tricolorin värisiä pelipaitoja kuin kotijoukkueen. Montrealin kannatus peritään yleensä edellisiltä sukupolvilta, ja moni perhe on ollut Canadiensin kannattajia jo ennenkuin Edmonton edes sai oman NHL-joukkueensa.
Montreal Canadiensin ja Toronto Maple Leafsin ottelujen lipuista maksetaan pieniä omaisuuksia Edmontonissa. Kausikorttilaiset vitsailevatkin, että jos joku ei myy lippujaan noihin otteluihin, hän joutuu itse maksamaan täyden hinnan kausikorteistaan.
Montrealin saapuminen kaupunkiin on hieno tapahtuma ja juhla. Kansallislaulun laulaja Robert Clark jatkaa edeltäjänsä Paul Lorieaun perinnettä ja laulaa O Canadan suurimmaksi osaksi ranskankielellä.
”Se on ollut aika ihme homma ja olen siitä sanonutkin jätkille”, sanoi Kotkaniemi, joka on jo huomannut legendaarisen CH:n suosion. ”Tuntuu kuin aina oltaisiin meidän kotimatsissa. Meillä on enemmän kannattajia kuin kotijengeillä. Aika iso brändi on näköjään koko Kanadassa. Ollaan tosi onnekkaita.”
Canadiens alkukauden positiivinen yllättäjä
Montreal on ollut yksi alkukauden positiivisista joukkueista NHL:ssä. Joukkueen pelityyliä päätettiin muuttaa pettymyksellisen viime kauden jälkeen nopeammaksi. Nopea peli lähtee takalinjoilta, kiekko siirretään nopeasti puolustajilta hyökkääjille. Joukkueeseen tuotiin muutama nopeampi pelaaja. Vastakarvaan käydään hanakasti, kun kiekko menetetään.
Nyt Canadiens pelaa todella viihdyttävää ja hauskaa jääkiekkoa. Joukkue on ottanut uuden pelityylin vastaan mainiosti. Vanhan kliseen mukaan se on sitoutunut valmentajien opetuksiin. Maaleja tehdään molempiin päihin, mutta Canadiens kamppailee voitosta nyt lähes jokaisessa pelissä. Viime kaudella Montreal putosi vielä vauhdista jos vastustaja pääsi tekemään pari maalia.
Ykkösvahti Carey Price ei ole ollut parhaimmillaan, eikä tällä joukkueella ole oikeastaan yhtään todella suurta tähteä hyökkäyspäässä. Joukkue on osiensa summa.
”Meillä on ollut huomattavasti parempi startti kuin viime vuoteen. Se helpottaa aina asioita”, sanoi kolmannen kautensa aloittanut Artturi Lehkonen NHL-blogille. ”Meillä on hyvä nippu kasassa, ja meiltä löytyy kyllä luottoa itseemme ja itseluottamusta on aika paljon. Tässä on vielä aika paljon pelejä jäljellä.”
”Aika haipakkaa saa aina mennä kyllä. Aika nopeasti saa tehdä ratkaisuja. Mutta ei se minun peliäni oikeastaan hirveästi muuta”, sanoi Lehkonen vielä Canadiensin tämän syksyn pelityylistä.
CH otti harkitun riskin
Canadiensin GM Marc Bergevin sai paljon todella vakavaa arvostelua osakseen kesällä, kun Montreal varasi Porin Ässien Jesperi Kotkaniemen kolmannella varausvuorolla.
Brady Tkachuk olisi ollut varattavissa, kuten myös joitakin hyviä puolustajia. Prospekti-ekspertit eivät olleet vielä edes puhuneet paljoa Kotkaniemestä ennen tämän kalenterivuoden alkua.
CH otti organisaationa riskin Jesperi Kotkaniemen suhteen. Maailman tarunomaisin jääkiekko-organisaatio uskoi valintaansa.
Ensimmäinen peli tulokasleirillä ei sujunut hyvin, mistä Bergevin sai lisää sapiskaa jääkiekkohullussa Montrealissa.
Mutta sen jälkeen Jesperi Kotkaniemi paransi. Peli peliltä, päivä päivältä. Hän pelasi paremmin ja paremmin ja otti paikan aloituskokoonpanosta. Hänet voi huomata joka pelissä. Ensin odotettiin kymmenen pelin rajapyykkiä. Ja nyt lähestytään jo joulukuuta.
Valmentaja Claude Julien on vaativa NHL-valmentaja. Hän pitää nuorimmasta pelaajastaan, josta huokuu itseluottamus, mutta joka ei ole yhtään ylimielinen. Kotkaniemi osaa kuunnella kuten kunnon NHL-tulokkaan perinteisesti Montrealissa tuleekin. Julien pitää valmentajana tällaisesta pelaajasta. Kotkaniemi on vastannut jokaiseen haasteeseen. Hän selvästi osaa oppia ja prosessoida peliä kaikista korkeimmalla tasolla nopeasti.
”Ensivaikutelmani on ollut aika hyvä”, sanoi Julien NHL-blogille tiistai-aamuna. ”Hän on 18-vuotias nuori pelaaja, jolla näyttää olevan paljon itseluottamusta kiekon kanssa hyökkäyspäässä. Hän saa paljon aikaan.”
”Juuri nyt ainoa asia, minkä tämän 18-vuotiaan on tehtävä on vain tulla vahvemmaksi ajan kanssa, ja hänen on opittava pieniä yksityiskohtia, jotka tekevät pelaajasta paremman tässä liigassa. Se on hänen tilanteensa nyt. Hänellä on loistava asenne.”
”Porilaisia on nyt ihan tarpeeksi. Niistä on aina hyvä välillä saada vähän breikkiä.” – Artturi Lehkonen
”Me uskomme, että hän tulee pääsemään sille tasolle, jolle kaikki odottavat hänen pääsevän, nopeammin kuin tiedätkään.”
Kotkaniemen ja loukkaantuneena syrjässä olevan Joel Armian pelatessa Montrealissa joukkueessa on nyt kaksi porilaista.
”Porilaisia on nyt ihan tarpeeksi”, vitsaili Artturi Lehkonen. ”Niistä on aina hyvä välillä saada vähän breikkiä.”
Lehkonen ei miettinyt kovin kauaa kysyttäessä, miksi Kotkaniemi näyttää sopivan Canadiensin joukkueen ilmapiiriin niin hyvin.
”Porilainen. Porilaiset on aina hulluja.”
Kotkaniemen ensimmäinen maali syntyi 1.11.2018 ottelussa Washington Capitalsia vastaan – Joel Armian syötöstä (Eric Bolte-USA TODAY Sports/IBL)
Voimaa lisää
Jesperi Kotkaniemi on ollut yksi kauden parhaista tulokkaista koko NHL:ssä. Pelipaikan ottaminen ja vakituinen vaihto maailman kovimmassa jääkiekkoliigassa on kova saavutus 18-vuotiaalle pelaajalle. Keskushyökkääjän pelipaikalla pelaaminen on vielä kovempi saavutus. Ja kun sen tekee vielä maailman intohimoisimmin lajia elävässä jääkiekkokaupungissa, jotain todella erikoista on tekeillä.
”Jepu on ihan hyvin sopeutunut nuoreksi mieheksi Montrealiin ja siihen kulttuuriin mikä siellä on, ja millainen pyöritys siellä on koko ajan. 18-vuotiaana se on sopeutunut hienosti”, sanoi Artturi Lehkonen.
Tämä ensimmäinen 2000-luvulla syntynyt NHL-pelaaja (ja ensimmäinen 2000-luvulla syntynyt urheilija ylipäätään Pohjois-Amerikan ammattilaissirkuksissa) omaa erittäin hyvän pelisilmän ja pelitilannetajun. Hän osaa pelata ilman kiekkoa. Hän menee sinne, mihin kiekko on tulossa. Hänen voi nähdä ajattelevan peliä ylös katsomoon. Hän tekee pieniä, joukkueen peliä parantavia asioita koko ajan. Asioita, jotka yleensä opitaan vasta ajan kanssa. Hän ei tee paljoa virheitä.
”Sillä on sellainen oma tapa pelata”, analysoi Lehkonen. ”Siltä tulee välillä sellaisia aika hienoja hetkiä, kun se pystyy vähän jekuttamaan vastustajaa. Se on siistin näköistä katsoa, kun se voittaa jonkun yksykkösen hienolla harhautuksella tai se tekee hyviä pelejä siellä.”
Kiekon saadessaan Kotkaniemen maltti riittää. Syötöt lähtevät ajatuksella ja salamannopeasti, ja usein rystyltä kovan paineenkin alaisena suoraan lapaan. Edmontonissa hän otti voittoja oman puolustusalueen aloituksista Leon Draisaitlia ja Ryan Stromea vastaan. Puhtaasti.
Kanadassa tällaisia pelaajia kutsutaan 200 jalan pelaajiksi.
Jesperi Kotkaniemi ei ole tähtipelaaja, mutta hänestä voi tulla paremman luokan NHL-sentteri. Jokaisessa pelissä hän tekee jotain, mikä saa katsojan ajattelemaan, että tuossa on tuleva NHL-joukkueen ykkössentteri. Aleksander Barkov teki 24 pistettä tulokaskaudellaan, ja 36 toisellaan. Kotkaniemellä on 18 ottelun jälkeen koossa kolme maalia ja yhdeksän pistettä (7. sija tulokkaitten pistepörssissä).
Porin Bobby Smith
Jesperi Kotkaniemi muistuttaa jollain tavalla kauan sitten 1980-luvulla Montrealissa pelannutta Bobby Smithiä. Smith oli isokokoinen sentteri, joka oli mukana voittamassa Stanley Cupia vuonna 1986. Hän pelasi myös numero 15 selässään. Ulottuva pelintekijä, joka pelasi muutaman yli 80-pisteen kauden.
Ainoa ominaisuus, mitä häneltä vielä selvästi puuttuu – kuten Claude Julien sanoi – on NHL-tason voimat. Hän ei pelkää kontaktia, eikä väistä tai peräänny missään tilanteessa.
Muutama viikko sitten Ottawassa Senatorsin Colin White ajoi päin Carey Pricea. Kotkaniemi lähti puolustamaan maalivahtiaan. Tällainen peräänantamattomuus kantaa pitkälle erittäin kovan yhteishengen omaavassa jääkiekkojoukkueessa.
Kotkaniemi on 188-senttinen, mutta vasta 83-kiloinen. Ei mitenkään harvinaista 18-vuotiaalle. Raamit ovat jo olemassa, ammattilaismaisen harjoittelun tuloksena hänestä voi hyvinkin tulla 90-95 kiloinen voimapesä viiden vuoden sisällä.
Montreal Canadiensin uskolliset kannattajat ovat kärsineet paljon viime vuosina. Jesperi Kotkaniemen pelaaminen joukkueessa on ollut raikas tuulahdus, toivoa tulevaisuuteen. Hänen tyylinsä symbolisoi Les Habitantsin positiivista peliä.
One-timer on säästössä
Vielä yksi tarina NHL:n nuorimman pelaajan huumorintajusta (kiitokset Brendan Gallagherille).
Toimittajat olivat jokin aika sitten piirittäneet vierekkäin Canadiensin harjoitushallin kopissa istuneet Brendan Gallagherin ja Jesperi Kotkaniemen. Joku journalisteista mainitsi, ettei Kotkaniemi ole käyttänyt hyväksi todettua one-timeriaan juuri ollenkaan.
Brendan Gallagher kääntyi Kotkaniemen puoleen ja kysyi: ”Miksi sinä et käytä one-timeriasi?”
Jesperi Kotkaniemen ilme kirkastui. Sitten hän vastasi:
”Säästän sitä playoffeihin.”
Täällä Jouni Nieminen, Rogers Place, Edmonton
