Ketkä NHL-valmentajat saavat potkut ensimmäisinä?

Vain todella ilkeät ja pahat ihmiset tekevät listoja siitä, ketkä arvostetun ammatin harjoittajista menettää työpaikkansa ensimmäisinä. Tässä yksi sellainen lista. Muistoja Ace Baileystä.

Ilkeät ja pahat ihmiset

Vain ilkeät ja pahat ihmiset tekevät oikein listoja siitä, missä järjestyksessä arvostetun ammatin harjoittajat tulevat menettämään työpaikkansa. Tässä yksi sellaisista listoista. Tehty siis kuukautta ennen koko kauden alkua.

NHL-valmentajan paikka on todella tuulinen. “Hired to be fired.” “Valmentajan paras päivä on ensimmäinen.” Ja niin edelleen. Hän on kuin tiettyjen alojen myyntihenkilö. Heti, kun uusi on palkattu, kello alkaa jo tikittää jossain takahuoneessa.

Välillä näimme historiallisen NHL-kauden 2017-18, jolloin kaikki valmentajat saivat pitää työpaikkansa. Ainakin kauden ajan.

Viimeisen vuoden aikana olemme olleet todistamassa todella suuren määrän muutoksia. Liigan 32 päävalmentajasta peräti kolmetoista on ollut virassaan vajaan vuoden. Jo tämänkin takia emme odota kiireisiä valmentajanpotkaisuviikkoja syksyllä, noin Amerikan kiitospäivän aikoihin, tai heti sen jälkeen.

Vancoverin saarella vaikuttava kirjoittaja Sean Laycock on tehnyt ensimmäisen näkemäni listan. Emme tässä väitä, että Sean olisi paha ja ilkeä ihminen, tämä on kylmää reallismia ammattilaisurheilussa.

On oikeastaan aika helppoa olla samoilla linjoilla tämän listan kanssa. Tässä siis pieni ennustus NHL-valmentajsta, joitten paikka saattaa olla herkässä:

1. Sheldon Keefe, Toronto Maple Leafs

Keefe aloittaa jo neljännen kautensa Leafsin penkin takana. Joukkue, josta The Hockey News otsikoi muutama vuosi sitten, ettei ole kyse siitä, voittaako Toronto Stanley Cupin, kyse on siitä, kuinka monta.

Sheldon Keefen Maple Leafs on menestynyt loistavasti runkosarjassa, mutta Stanley Cupin playoffeissa taival on päättynyt aina ensimmäiselle kierrokselle. Paljon kysymyksiä Torontossa, alkaen maalivahtiosastolta.

2. Rod Brind`Amour, Carolina Hurricanes

Rod on yksi arvostetuimmista ja pelaajien pitämistä NHL-valmentajista. Mutta `Canes ei ole menestynyt pudotuspeleissä odotetulla tavalla. Sen on aika päästä ohi toisen kierroksen. Jos Carolina ei vieläkään pääse pitemmälle, ehkä sen on aika katsoa muualle.

Hankalaa uskoa tähän teoriaan, mutta hullumpiakin on nähty.

3. Dallas Eakins, Anaheim Ducks

Anaheim on selkeästi tulevaisuuden joukkue. Erittäin taitavia nuoria pelaajia. Pacificistä ei ole yhtä vaikeaa päästä Stanley Cupin pudotuspeleihin kuin muista divisioonista, mutta silti Ankoilta loppui lupaavan alun jälkeen bensa viime kaudella.

Pystyykö Eakins vastaamaan odotuksia joukkueen kehittyessä edelleen?

4. Dave Hakstol, Seattle Kraken

Amerikkalaisen yliopistokiekon valmentajalegenda Pohjois-Dakotasta tuotiin johtamaan NHL:n uusinta laajennusjoukkuetta. Las Vegasin jättämä esimerkki jäi kauas, odotukset olivat suhteellisen matalalla. Silti Kraken oli jonkinlainen pettymys.

Se keräsi 60 pistettä, kolmanneksi huonoin joukkue koko sarjassa. Maalivahtipeli ja hyökkäys saattaa parantua toisella kaudella, mutta miten kauan Seattlessa riittää kärsivällisyyttä?

5. Peter Laviolette, Washington Capitals

Lavi on kaiken kokenut NHL-luotsi hankalassa tilanteessa. Capsin kausi alkaa tärkeitten pelaajien pitkillä loukkaantumispoissaoloilla. Neljän vuoden takaisen mestarin voittoikkuna alkaa sulkeutua. Golf-kentät ovat tulleet eteen nyt heti ensimmäisellä kierroksella kahdesti peräkkäin, ja vieläopä nopeasti.

Washington on voittanut vain kolme ottelua kahdessa viimeisessä playoffpelisarjassaan. Sama ongelma kuin muissakin tapauksissa; hyvin valmennettu kilpailukykyinen joukkue runkosarjassa. Ei enää menestystä Suuressa tanssissa.

Jos lukijoitten joukosta löytyy lisää ilkeitä ja pahoja ihmisiä, mitkä ovat omat veikkauksenne? Kenen NHL-valmentajista ei kannata ostaa vihreitä banaaneja kauden alettua?

RIP Ace

Syyskuun 11. päivä toi jälleen muistoja mieleen, nyt jo 21 vuoden takaa.

Yksi tunnetuimmista tarinoista on se, miten silloisen Los Angeles Kingsin farmijoukkueen päävalmentajan Bruce Boudreaun piti olla United Airlinesin lennolla UA 175 Bostonista Los Angelesiin. Kingsin harjoitusleiri oli alkamassa. NHL-joukkueen päävalmentaja Andy Murray päätti viime hetkellä, ettei Boudreauta tarvittaisi paikalla vielä.

Bruce Boudreaun nimellä tehty varaus peruttiin.

NHL-seuraajat eivät koskaan unohda kahta tuona kamalana päivänä menetettyä henkilöä.

Los Angeles Kingsin silloinen pääscoutti Garnet (Ace) Bailey varmistettiin ensimmäiseksi kanadalaiseksi New Yorkin World Trade Centeriin kohdistuneen terroristi-iskun uhriksi.

Ace Bailey oli mukana edellämainitulla United Airlinesin lennolla UA 175 Bostonista Los Angelesiin, kun kone kaapattiin ja ohjattiin päin New Yorkin kuuluisaa rakennusta.

Baileyn mukana Los Angeles Kings menetti myös amatööriscouttinsa, amerikkalaisen yliopistokiekkoilun tarkkailuun erikoistuneen Mark Davisin, jonka työ edellisen vuoden NHL Draftissä oli saanut paljon kiitosta. Davis oli toista vuottaan Kingsin palveluksessa.

Pitkä ura jääkiekossa

53-vuotias Ace Bailey oli kuollessaan mukana ammattilaisjääkiekossa jo 32. kauttaan. Hän vietti 14 kautta ensin pelaajana NHL:ssä;  Bostonissa, Detroitissa, St. Louisissa sekä Washingtonissa.

Bailey oli WHA-liigassa syksyllä 1978 Edmonton Oilersissa pelatessaan nuoren Wayne Gretzkyn ensimmäisiä ketjutovereita.

Bailey voitti A-juniorina arvostetun Memorial Cupin vuonna 1966 Edmonton Oil Kingsin joukkueessa, joka finaaleissa kukisti ennakkosuosikkina pidetyn, Bobby Orrin johtaman Oshawa Generalsin.

Edmontonissa Bailey tunnettiin yhtenä ”Billy’s Boys” -nimisenä tunnetun pelaajaryhmän jäsenenä. Hän pelasi Hurja-Bill Hunterin alaisuudessa Edmonton Oil Kingsissä ja oli Alberta Oilersin varaus WHA Draftissä vuonna 1972. Oilers sai hänet riveihinsä kuitenkin vasta 1978.

Ace Bailey voitti Stanley Cupin pelaajana Boston Bruinsissa vuosina 1970 ja 1972, sekä viisi lisää Edmonton Oilersin organisaatiossa vastustajien pelejä etukäteen seuraavana niin sanottuna ”advance scout”:tina.

Garnet ”Ace” Bailey oli juhlijoiden mukana tuon samaisen World Trade Centerin huipulla olleessa ravintolassa huhtikuussa 1999, kun Wayne Gretzky juhli uransa loppumista kutsuvierasjuhlassa.

Tulokas ja veteraani

Paikallinen Hockey Hall of  Famen mediasiipeen aateloitu toimittaja Terry Jones on sanonut, ettei hän pitkällä urallaan koskaan tehnyt tunteellisempaa haastattelua kuin sen kerran, kun hän haastatteli Wayne Gretzkyä Ace Baileyn kuoleman varmistuessa.

WHA:ssa kaudella 1978-79 Ace Bailey määrättiin veteraanipelaajana nuoren Wayne Gretzkyn huonetoveriksi pelimatkoilla.

Kun Gretzky epäröi syntymäpäivänään, tammikuussa 1979 hänelle tarjotun vuoteen 1999 asti kestävän sopimuksen allekirjoittamista, Ace opasti Waynea kirjoittamaan ”Bob Smith”.

Gretzky aloitti B:n kirjoittamisen Northlands Coliseumin jäällä pidetyssä allekirjoittamistilaisuudessa , mutta sitten muutti mielensä ja kirjoitti oman nimensä.

Wayne Gretzky kirjoitti vuonna 1990 ilmestyneessä kirjassaan ”Gretzky, An Autobiography”, paljon hauskoja juttuja ystävästään Acesta ja kommelluksista tämän kanssa.

Tässä muutamia, kauan sitten Jatkoaika-sivustolla julkaisemiani, vapaasti käännettynä:

”Ace opetti minulle paljon. Hän oli 33-vuotias ja hänellä oli vaimo ja Todd-niminen poika. Silti hän otti minut siipiensä suojaan ja meistä tuli parhaat ystävät. Ensiksi hän opetti minua hankkimaan toiset avaimet autoani varten. Tämä mahdollisti sen, että peliin tullessani jätin auton moottorin päälle ottelun ajaksi, ja ovet lukkoon. Niin kylmä oli joskus Edmontonissa.”

Hiki ilman verryttelyä

”En koskaan unohda erästä iltapäivää pelimatkalla, kun Ace ja minä nukuimme pommiin, ja olimme puolitoista tuntia myöhässä peliin lähdöstä.”

”Gretz”, hän huusi. ”GRETZ! Kello on 20 vaille seitsemän!”

”Peli alkaisi kello 19.30. Olin ensimmäisen vuoden pelaaja, joten luonnollisesti olin täydessä paniikissa.”

”Mene sinä edeltä”, sanoi Ace. ”He eivät huomaa minun poissaoloani.”

Bailey auttoi Gretzkyn nopeasti ovesta ulos ja taksiin. Wayne ehti hallille minuuttia ennen veryttelun alkamista. Mutta Acesta ei näkynyt jälkeäkään.

45 minuutin verryttelyn jälkeen Wayne palasi pukusuojaan, ja Ace istui siellä, hikisen näköisenä. Hän oli tullut paikalle viisi minuuttia aikaisemmin, ottanut nopean suihkun kamat päällä, ja näytti nyt samalta kuin muutkin.


”Valmentajat eivät koskaan edes huomanneet.”

Joulukuusi

”Kerran Ace vuokrasi talon Oilersin kautta, mutta meni katsomaan taloaan ensimmäisen kerran muutaman Cowboy Bill Flettin kanssa nautitun oluen jälkeen.”

“Hän yritti sovitella avainta oven lukkoon, mutta se ei sopinut. Hetken kuluttua Ace yritti saada autotallin ovea auki hyppimällä sitä kohti. Cowboy oli katolla yrittämässä avata katossa olevaa ikkunaa.”

“Suunnilleen samoihin aikoihin poliisit saapuivat paikalle. Tuli ilmi, että kaverukset olivat erehtyneet talosta. Tämä talo kuului eläkkeellä olevalle pariskunnalle, joka odotti olohuoneessa peloissaan poliisin saapumista.”

”Jouluna Acen vaimo määräsi hänet hankkimaan joulukuusen. Ace etsi joka paikasta, mutta ei löytänyt haluamaansa. Ennenkuin hän palasi kotiin. Takapihalla oli täydellinen kuusi. Sahasimme sen ja veimme sisälle Acen vaimon huomaamatta.“

” Myöhemmin vaimo huomasi puuttuvan pihakuusen. Ace soitti, ja pyysi apua. Kuusi oli yritettävä laittaa takaisin paikoilleen.”

Päällystakki Winnipegissä

Eräässä Winnipegissä pelatussa ottelussa Wayne Gretzkyn perään määrätty päällystakki alkoi käydä hänen hermoilleen roikkumisellaan.

Ace sanoi hoitavansa asian.

Hän pyysi Väinöä seuraavassa vaihdossa luistelemaan kiekon kanssa vaihtopenkin edestä, niin läheltä kuin mahdollista.

Wayne teki näin, ja päällystakki tuli perässä.

Seuraavaksi Gretzky pysähtyi, ja katsoi taakseen. Tuomari oli vihelltänyt pelin poikki. Päällystakki makasi jäässä.

Ace heilui vaihtoaitiossa huutaen: ”Joku heitti katsomosta jotain. Älkää päästäkö häntä menemään!”

”Ace. What a beauty.”

RIP


Täällä Jouni Nieminen, Edmonton