Kissa pöydälle `Pegissä

Reading time7 min

Patrik Laineen sanat herättivät aikamoisen myrskyn Pohjois-Amerikassa. Hyvä. (Kuva: TT)

Ensimmäinen maali livenä

Muistan aina ensimmäisen Patrik Laineen tekemän maalin, jonka sain nähdä livenä NHL:ssä.

Se tuli Edmontonin upouudella Roger Placella, joulukuun 11., 2016. Laine oli vasta 18-vuotias ja NHL:n maalipörssin kolmonen 17 maalillaan.

Winnipeg Jetsin ja Edmonton Oilersin peliä oli jäljellä yli kahdeksan minuuttia. Tilanne tasan 2-2. Mark Letestu nousi ylös oikeaa laitaa ja laukoi kiekon päin maalivahti Connor Hellebuyckiä. Sellainen laukaus, jonka tarkoituksena oli järjestää paluukiekosta paikka joko Milan Lucicille tai Connor McDavidille.

Kiekko pompahti takaisin kentälle Hellebuyckin suojuksista.

Patrik Laineen kuuluisa löysä maila heilahti, ja kiekko oli maalissa ennen kuin maalivahti ehti edes reagoida. 

Joku virnuili press boxissa, että nyt Laine oli tehnyt yhtä monta maalia Oilersille kuin Öljyn oma suomalaistulokas Jesse Puljujärvi.

Nuori tamperelainen palasi Jetsin penkille, jossa aika pian Jetsin kapteeni Blake Wheeler laittoi kätensä hänen olkapäilleen ja lohdutti joukkueen tulokaspelaajaa.

Pukukopissa pelin jälkeen media piiritti tulokkaan armottomalla tavalla, ja sitten kysymyksiä alkoi sadella. Toimittajahaukat eivät kannata mitään erityistä joukkuetta. Me kannatamme tarinoita, ja tässä oli sellainen.

Jokaiselle NHL-pelaajalle sattuu joskus pienempi tai isompi moka, jota voi olla hauska muistella joskus vuosia jälkeenpäin.

Mutta tuo hetki ei ollut helppo paikka teini-ikäiselle maalitykille.

Wheeler seisoi kopin toisella puolella ja katsoi voimatta tällä kertaa auttaa.

Kädet puuskassa, selvästi vihaten tilannetta. 

Miten Laine voi mennä takaisin Jetsin koppiin?

Tiistaina Blake Wheeler puolusti taas joukkuekaveriaan kunnon kapteenin tavoin kesken Jetsin training campin, kun sanat Laineen Iltalehdelle antamista lausunnoista oli käännetty ja tuotu nopeasti veden toiselle puolelle.

Wheeler hoiti kysymykset tyylillä, antamatta toimittajien laittaa sanoja hänen suuhunsa.

“Hän on todellakin yksi parhaista pelaajistamme”, sanoi Blake Wheeler. “Hän pääsee pelaamaan paljon ykkösessä ylivoimassa. Olemme olleet viiden parhaan joukossa koko liigassa viimeiset pari vuotta ja Patty on iso osa sitä. Hän on nuori kaveri, joka on todellakin menestynyt hyvin kolmen vuoden aikana. Hän ei todellakaan ole tehnyt sitä yksin – voin taata sen.”

“Ja minusta on hyvä, että hänellä on tuollainen luonteenominaisuus – hän haluaa enemmän, enemmän jääaikaa, enemmän peliaikaa. Sanoisin, että nuo ovat hyviä asioita. Haluat joukkueeseen kavereita, jotka ovat nälkäisiä ja haluavat enemmän, eivätkä ole tyytyväisiä siihen tasoon, jossa ovat.”

Hän sanoi myös, ettei hänen tarvitse lähettää Laineelle median kautta viestiä siitä, että hän on koska tahansa tervetullut joukkueeseen.

Hän voi kertoa sen tälle suoraan.

Myös valmentaja Paul Maurice ymmärsi nuoren pelaajansa sanat. Moni muukin Jetsin hyökkääjistä on sanonut samat sanat suoraan valmentajalleen. 

Patrik Laine viettää tällä hetkellä aikaansa käkikellojen maassa. Maassa, jossa voit samalla hetkellä haistaa lehmänpaskan hajun ja kuulla Ferrarin moottorin äänen.

Hän harjoittelee tuttujen valmentajien alaisuudessa ja odottelee agenttiensa neuvottelevan seuraavan NHL-sopimuksen kuntoon.

Laine antoi maanantaina Iltalehden kokeneelle toimittajalle Pekka Jaloselle haastattelun, jossa hän sanoi avoimesti, että jossain muualla kuin Winnipegissä hän pääsisi pelaamaan parhaiden pelaajien kanssa.

Kanadassa etenkin nuo sanat aiheuttivat aivan hirvittävän myrskyn. Lainetta on haukuttu niin monen kalliiseen pukuun sonnustautuneen insiderin toimesta, että olen jo lopettanut laskemisen. Ainoa asia, mitä en ymmärrä, on se, miksei kukaan välitä tutkia tarkemmin itse asioita Laineen sanojen takana.

Häntä on vain haukuttu huonoksi joukkuepelaajaksi, itsekkääksi, joukkuekavereita bussin alle heittäväksi nuoreksi, ja vaikka miksi. On ihmetelty, miten hän voi tämän jälkeen koskaan palata Jetsin koppiin.

Voi olla, ettei Laine olisi koskaan sanonut mitä sanoi, jos sopimusneuvottelut Winnipeg Jetsin kanssa olisi jo saatettu onnelliseen päätökseen aikaisemmin, ja hän olisi muitten mukana harjoitusleirillä.

Mutta hän on nuori mies. Ei ehkä vieläkään niin mediakoulutettu ja sanojaan harkiten valikoiva konkari kuin voisimme kuvitella.

Hyvä niin. 

Piilottelua kakkosketjussa

Patrik Laineen itsekin mainitsemat meriitit ovat kiistattomat.

Kun pelaaja tekee kolmessa kaudessa 110 maalia, ja on vieläkin kolmannen kauden jälkeen vasta 20-vuotias (hän on tätä kirjoitettaessa jo 21), puhutaan poikkeuksellisesta jääkiekkoilijasta. Kaikki Laineen tilastot ovat historiallisen kovia. Totta kai viime kaudella 18 maalia yhdessä kuukaudessa, ja 12 lisää muun runkosarjan aikana nosti kulmakarvoja. Vain yhdeksän maalia viime kauden viimeisissä 58 ottelussa.

Minusta tuollaisessa, noin pitkään jatkuneessa tilanteessa valmentajien tulisi jo reagoida. Meillä on 20-vuotias pelaaja, joka pystyy paljon parempaan.  

En ole ikinä ymmärtänyt Patrik Laineen piilottelemista Winnipeg Jetsin kakkosketjussa.

Mikään hänen ennen NHL-uraa pelaamassa historiassaan ei kerro siitä, etteikö hän kestäisi ykkösketjussa pelaamisen paineita. Ei todellakaan mikään.

Kalenterivuonna 2018 vain Alexander Ovechkin (54) teki enemmän maaleja kuin Laine 50:llään. Connor McDavid teki 46, ja Nathan MacKinnon 45. Kumpaakaan heistä ei piilotella kakkosketjussa tietenkään.

Samoissa maaliluvuissa liikkuvat pelaajat pelaavat huomattavasti enemmän – etenkin Ovechkin – ja täysin eri planeetalta tulevien ketjukavereitten kanssa vielä lisäksi.

Tulokaskaudellaan Laine pääsi pelaamaan noin puolet kaudesta Mark Scheifele sentterinään. Vaikka Laine siirrettiin heti vasemmalta laidalta oikealle, laidalla ei ollut niin hirvittävää väliä, koska sentteri oli niin hyvä. Scheifele oli syöttäjänä Laineen 16 tasakentällisin tekemässä maalissa.

Laine olisi todennäköisesti rikkonut 50 maalin rajan jo tulokkaana, ellei Buffalo Sabresin puolustaja Jake McCabe olisi tiltannut päähän.

Patrik Laine on pelannut hyvin playoffeissa, eli kauden tärkeimmissä peleissä. Laineen monipuolinen playoff-pelaaminen todisti ainakin sen, että puheet siitä, ettei hän osaa tehdä jääkiekossa mitään muuta kuin maaleja ovat täyttä potaskaa. Hän pystyy pelaamaan kovaa ja fyysisesti, karvaamaan ja luomaan aktiivisesti tilanteita.

Ei todellakaan laiska pelaaja, joka odottelee vain kiekkoa.

Keväällä 2018 Jets hankki Paul Stastnyn hänen vierelleen kakkosketjuun St. Louisista. Tämä mahdollisti sen, että Bryan Little pääsi itselleen sopivampaan rooliin kolmosketjuun. Stastny mahdollisti monipuolisella pelillään Laineen tehokkaan pelaamisen myös hyökkäyspäässä.

Mutta tuota onnea kesti vain yhden kevään. Stastny vaihtoi Winnipegin pakkaset Nevadan ikuiseen kesään.

Kevin Hayes hankittiin viime vuonna Manhattanilta samaan rooliin, mutta hänkään ei viipynyt Manitoban aroilla kovin pitkään. Eikä hän onnistunut tekemään, mitä Stastny teki. 

Kissa pöydälle!

Patrik Laineen antamat sanat Iltalehdelle saattoivat näyttää paperilla pahemmilta kuin miksi ne oli alun perin tarkoitettu.

Mutta nyt kissa on pöydällä.

Kaikki se, mistä on hiljaa kuiskuteltu, ja jonka joka toinen NHL-jääkiekkoa seuraava on jo huomannutkin, on nyt nostettu pöydälle.

Ja se on hyvä.

On hyvä, että asioista puhutaan suoraan, rehellisesti ja niitten oikeilla nimillä.

Patrik Laine on poikkeuksellinen jääkiekkoilija, jonka piilotteleminen kakkosketjussa on älytöntä. Sinä aikana, jonka hän on NHL:ssä ollut, vain kaksi pelaajaa on tehnyt enemmän maaleja. Alex Ovechkin ja Nikita Kucherov. Hän ansaitsee vierelleen peliä tekevän sentterin. Totta kai Winnipeg Jets on yrittänyt sellaista hankkia, mutta pysyvän sellaisen.

On ymmärrettävä asia myös Jetsin puolelta.

Emme ole tottuneet siihen, että NHL:ssä varsinkaan nuoret pelaajat sanovat asioita suoraan. En turhaan huolehtisi Winnipeg Jetsin pelaajien tunteista joukkueen pukukopissa. He ovat isoja poikia, kovia ammattilaisia, miljonäärejä, jotka ymmärtävät.

Jos tämä kaikki kohu potkaisee sopimus- tai peräti pelaajakauppaneuvottelut kunnolla liikkeelle, sitä parempi.

Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
Jouninposti@shaw.ca

Lue myös

Merkinnät

Kommentit

Tähän liittyvät artikkelit