Mikä tekee Jach Hughesista niin hyvän?

NHL Draft 2019 alkaa pian. Miksi Jack Hughesia pidetään ykkösenä? Tässä joitakin kommentteja takaisin kotiin Vancouveriin palanneelta ystävältänne.(Kuva: TT)

TORONTO ON KUIN VIIDAKKO

USA:n paidassa torstaiaamuna vancouverilaisen pikkuhallin jäällä pikkujunnujen kanssa luistellut Jack Hughes on oikeastaan pitkälti kanadalaisen jääkiekkokoulun tuote. Voidaan sanoa, että hänet on kypsytetty valmiiksi Amerikan kansallisessa kehitysohjelmassa. Mutta hän vietti kiekkoilijan uransa noin 15 vuoden ikään saakka hirmukovassa jääkiekkoympäristössä Torontossa. Jääkiekon kotimaassa.

”Toronto on kuin viidakko, man”, sanoi Jack torstaina, kun kärkiprospektit tuotiin median eteen Vancouverin satamaan ankkuroidun hienon jahdin yläkannelle. 

”Niin paljon hyviä pelaajia. Hirvittävän kova kilpailu koko ajan. Jääkiekko on uskonto siellä.”

”En usko, että minusta, Lukesta ja Quinnistä olisi tullut sellaisia pelaajia, joita tänään olemme ilman Torontoa. Ja isämme oli töissä Maple Leafsissä. Me kasvoimme NHL-pelaajien ympärillä. Willie (William Nylander) asui meidän luonamme kolmen viikon ajan, kohteli meitä niin hyvin. Hän on niin hyvä jätkä.”

Quinn ja 15-vuotias Luke Hughes ovat molemmat puolustajia. Ensi syksynä myös USA:n kansalliseen kehitysohjelmaan liittyvä Luke on veljeksistä ainoa, jonka sanotaan saaneen perintönä ”isoisän geenit”, kuten Hughesit sanovat. Hän on paljon pienikokoisia vanhempia veljiään kookkaampi.

”GTHL (Greater Toronto Hockey League) oli kova sarja. Paljon kavereita, jotka ovat nyt NHL:ssä. Me kasvoimme katsoen heidän pelejään, tai pelaamalla heidän kanssaan samoissa joukkueissa.”

”Se olisi unelmien täyttymys”, sanoi Jack NHL-blogille ykkösvaraukseksi tulemisesta. ”Tarkoitan, että se olisi uskomatonta. Ykkösvaraukseksi tuleminen on niin valtava saavutus. Jos tässä käy vielä niin, tulen olemaan todella innoissani.”

USNTDP vai DUB?

Tämän vuoden NHL Draftistä näyttää tulevan pitkälti kahden todella kovan jääkiekkokoulun juhlaa.

USA:n kansallisen kehitysohjelman joukkueesta saatetaan varata historiallisesti peräti seitsemän pelaajaa ensimmäisten 15 joukossa. Samasta joukkueesta ei ole koskaan varattu näin montaa näin korkealta.

Tämä Draft-vuosikerta näyttää todella vahvalta Länsi-Kanadan junnusarjan WHL:n (kavereitten kesken ”Dub”) puolesta. Peräti viisi pelaajaa saattaa saada NHL-paidan päälleen ensimmäisten kymmenen joukossa.

”NHL:ään on vaikeaa päästä, ja siellä on vielä vaikeampaa pysyä. Niin minulle on ainakin sanottu”, naureskeli Suomeen sukuloimaan heinäkuun alussa matkustava Vancouver Canucksin Jake Virtanen torstaina.

”WHL on maailman paras liiga”, sanoi Virtanen puolitosissaan. ”Jokainen sarja on kova omalla tavallaan. Dubissa oppii pitämään huolen itsestään. Paljon pitkiä kahden viikon pelireissuja. Saatat matkustaa 15 tuntia bussilla Calgarystä Brandoniin.”

USA:n kansallinen kehitysohjelma takaa kovan karsinnan läpäisseille amerikkalaispelaajille todella hyvän polun jääkiekkomaailman huipulle.

”Minusta meidän harjoittelumme siellä on täysin omaa luokkaansa”, sanoi Jack Hughes Vancouverissa. ”Me harjoittelemme ja pelaamme pelejä. Me treenaamme painoilla kaksi tai kolme kertaa viikossa.”

”Kilpailu jo pelkästään koulujoukkueen sisällä on todella kovaa. Pelaat ja harjoittelet päivästä toiseen oman ikäluokkasi parhaitten pelaajien kanssa. Kun menet kulmiin kamppailemaan kiekosta, joudut tekemään sen ensin Matthew Boldyn ja sitten Alex Turcotten ja heti perään Trevor Zegrasin kanssa. Se tekee sinusta paremman pelaajan.”

Jack Huhgesin kommentit olivat haluttua tavaraa torstaina. (Jonathan Hayward/The Canadian Press via AP / TT) 

”Se on huippukilpailullinen ympäristö, jota johtavat todella hyvät ihmiset. Valmentajat ovat uskomattoman hyviä. On annettava kunniaa ihmisille, jotka tekevät työtä ohjelman kanssa.”

”Se on ohjelma, jossa kehittyy nopeammin kuin tavalliset junnut”, sanoi Quinn Hughes USNTDP:stä. ”Kun menin sinne 15-vuotiaana, me nousimme ylös aamuseitsemältä ja lähdimme kouluun. Hallille mentiin puoleltapäivin ja sitten taas opiskeltiin tunnin ajan ja iltapäivällä tehtiin lisää harjoituksia ja luistelua. Ja sitten meillä oli siellä armeijan mies, joka veti kuntoharjoituksia, punnerruksia ja sen sellaista.”

”Pääsimme kotiin vasta puoli kahdeksalta illalla. Kun olet 15 vuotta vanha, eikä kukaan muu tee samanlaista ohjelmaa, olet siellä kahden vuoden ajan ja yhtäkkiä kehityksesti lähtee ylöspäin. Veljeni Luke on menossa sinne ensi kaudella, ja olen todella iloinen siitä. Se on täydellinen paikka olla, jos on halua käyttää hyväksi kaikkea ohjelman tarjoamaa. Voit tulla siellä aika hyväksi pelaajaksi.”

”Harjoittelet joka päivä maan parhaitten pelaajien kanssa.”

CENTRAL SCOUTING

Dan Marr on NHL:n Central Scoutingin johtaja. Mies, jonka mielipidettä kannattaa aina kysyä varaustilaisuudessa. Oli pakko kysyä häneltä, miksi juuri Jack Hughes on ison listan ykkösenä ennen perjantaina alkavaa varaustilaisuutta.

”Hänen suurin vahvuutensa on jotain, mitä et edes pysty huomaamaan jäällä,” sanoi Marr NHL-blogille. ”Hän on todellinen jääkiekon opiskelija, joka on valmistautunut tätä päivää ja ensi kautta varten jo pitkään. Ensi kaudella hän tulee saamaan mahdollisuuden pelata NHL:ssä.”

”Hänellä on todella vahva lähtönopeus, käsitys pelistä, nopeutta tulla paikalle aina ajoissa. Hänellä on sellaista nopeutta ja peliälyä, joita vaaditaan nykypäivänä jos aikoo saada menestystä NHL:ssä.”

Mutta mikä erottaa Jackin kaikista muista pelaajista?

”Hän on muita ylemmällä tasolla”, jatkoi Marr. ”Etenkin ensimmäisten kymmenen pelaajan joukossa on todella hyviä jääkiekkoilijoita tämän vuoden Draftissä. Jackilla on kyky luistella millaiseen tilanteeseen tahansa ketä tahansa pelaajaa vastaan, hän on aina ollut yksi nuorimmista pelaajista joukkueissaan, ja hän on saavuttanut pajĺjon menestystä.”

”Nämä tekijät mahdollistavat sen, että hän tulee olemaan yksi terveimmistä matkustajista tässä junassa. Monet nuoret lupaukset vielä hakevat itseään, omaa tyyliään. Jackilla on kyky löytää itsensä todella nopeasti.”

Entä Jack Hughesin koko? Hän luisteli torstaiaamuna muitten pohjoisamerikkalaisten kärkiprospektien kanssa paikallisten pikkujunnujen kanssa ja näytti jonkun mukaan päässeeltä pikkuveljeltä. Jonkun Kirby Dachin vierellä hän näytti todella heiveröiseltä. Mutta kun joku pyysi syöttöä kaukalon toiselta puolelta, kiekko lähti yhtäkkiä Hughesin mailasta täysin ammattilaisvoimalla, suoraan lapaan.

”Asia on niin, ettei koko vaikuta enää peliin yhtä paljon kuin vielä kymmenen vuotta sitten”, sanoi Dan Marr.

”Muistan, kun Patrick Kane oli tulossa NHL:ään. Menin USA:n junnumaajoukkueen kesäleirille. Näin hänet usein hallin käytävällä laittamassa erkkaa mailoihinsa pelkissä shortseissa. En voinut uskoa näkemääni. Hän oli kuin huippulaiha teini. Ajattelin, ettei hän mitenkään voi pelata jo seuraavana vuonna NHL:ssä. Hän on yksinkertaisesti liian pieni.”

”Hän ei ole missannut vieläkään yhtään ottelua”, nauroi Marr. ”Hän meni suoraan NHL:ään.”

”Minusta asia on niin, että jos heillä on peliälyä, ja jos he ovat valmistautuneita pelin fyysisyyteen, siitä on heille apua.”

”Pienempien pelaajien on oltava vain niin vahvoja kuin he pystyvät olemaan”; sanoi Marr. ”Heidän ei tarvitse hankkia lisää voimaa. Jos painat vain 73 kiloa, silloin sinun on oltava niin vahva kuin sen painoinen voi olla.”

”Nykypäivän kuntovalmentajat ovat niin hyviä. Junnusarjojen organisaatioissa tehdään hyvää työtä. He tekevät kaikki yhdessä todella kovasti töitä saadakseen selville, mikä on hyväksi jokaisen pelaajan kehityksessä. Nopeutta ja peliälyä vaaditaan jokaiselta, joka haluaa menestystä NHL:ssä.”

On pakko ajatella, että hennonnäköinen Jack Hughes ei ihan vielä voi olla valmis NHL:n fyysisyyteen. Siihen voi mennä vielä vuosi tai pari. Sen jälkeen tulee tulosta, jos hänen koko elämän ajan antamiin näyttöihin on uskomista.

ROHKEA PELAAJA

Jack Hughes pelasi jo miesten MM-kisoissa, täynnä NHL-pelaajia olevassa USA:n joukkueessa.

”USA:n valmentajana toiminut Jeff Blashill sanoi, että hän oli yksi sen joukkueen parhaista pelaajista. Hän pärjäsi hyvin pelin fyysisyydessä ja hän pystyi tekemään paljon samoja asioita joita hän teki omassa ikäryhmässään. Hän ei joutunut taklatuksi todella kovaa, ei oikeastaan juuri ollenkaan koko turnauksessa”, sanoi NHL:n omille sivuille prospekteista kirjoittava Michael Morreale NHL-blogille.

”Minusta pelaaminen MM-kisoissa oli merkki siitä, että hän on valmis pelaamaan NHL:ssä.”

”Jack on aina ollut rohkea pelaaja. Hän menee kulmiin, hän menee laidalle ja hän menee keskeltä maalille, oli vastassa kuka tahansa. Hän etsii aina parhaita paikkoja saadakseen kiekon ketjukavereilleen. Paras pelintekijä pitkiin aikoihin. Tiedän, että Kaapo Kakko on aliarvostettu pelintekijänä.”

”Hughesin luistelutaito on uskomaton.”

”Hän on paras pelinrakentaja. Hän on paras luistelija,” luetteli myös liigan sivuille kirjoittava Adam Kimmelman. ”Nykypäivän pelissä on paljon eri elementtejä, joitten avulla vastustajaa voidaan pelotella nopeudella ja taidolla. Ei tarvitse olla 190-senttinen ja satakiloinen ja ajaa vastustajia laidan läpi. Jack saa vastustajat pelkäämään nopeudellaan, peliälyllään ja luistelullaan. Hän pystyy analysoimaan pelitilanteet vauhdissa. Hän rakentaa tilanteita, joita et edes huomaa, ennenkuin hän ne rakentaa.”

”Hän aina pystynyt pelaamaan vanhempiaan kanssa, eikä hän ole koskaan näyttänyt siltä, kuin hän olisi väärässä paikassa.”

”Hän on hyvin itsevarma, mikä voidaan joskus väärinymmärtää ylimielisyydeksi. Mutta se on hyvin ansaittua itsevarmuutta. Hän on rehellinen. Hän tietää, mihin hän pystyy.”

On aika harvinaista, että jo NHL:ssä pelaava isoveli kunnioittaa pikkuveljeään samalla tavalla kuin Quinn Hughes tekee.

”Olen aina sanonut, että Jack ei välitä siitä, kuka tulee vastaan”, sanoi Quinn torstaina. ”Hän tulee kimppuusi omalla tavallaan. Hän on huippukilpailullinen, täysin jääkiekolle omistautunut. Minäkään en tiedä, mitä normaalit teini-ikäiset tekevät, mutta Jack on niin keskittynyt jääkiekkoon. Hän tekee harjoituksia, pitää huolen unesta ja levosta, noudattaa tarkkaa ruokavaliota. Kaikkea sellaista.”

”On helppoa kunnioittaa häntä kaiken sen perusteella.”

KAAPO VOI TEHDÄ PALJON HYVÄÄ

Yksi englanninkielisen median Kaapo Kakolle tekemistä kysymyksistä koski hänen viisi vuotta sitten diagnosoitua tyypin 1 diabetestään ja samalla löydettyä keliakiaa.

Kakko on kääntänyt sairaudet edukseen elämällä niitten vaatimalla tavalla urheilijan elämää. Samalla hänestä on jo tullut loistava esikuva jokaiselle samojen sairauksien kanssa eläville nuoremmille ihmisille.

Uskon saman jatkuvan NHL:ssä. Joskus aikoinaan lääkärit sanoivat Bobby Clarkelle, ettei hän voi jatkaa jääkiekkoa huipputasolla, mutta hän todisti sanomiset vääriksi. Nyt esimerkiksi Montreal Canadiensin Max Domi toimii esimerkillisenä suunnannäyttäjänä.

NO BULLSHIT

Jesse Puljujärven agentista pidetään median edustajien keskuudessa, koska hän on ainakin suorapuheinen. Ei mitään paskapuheita. En ole ihan varma, onko treidipyyntöjen tekeminen julkisiksi paras tapa pelaajan itsensä kannalta Edmontonin kaltaisessa jääkiekkohullussa paikassa. Olisiko Don Baizley toiminut samalla tavalla? Tuskin.

Oilersin uusi GM Ken Holland ei ole kiekkojohtaja, jota kukaan voi pitää panttivankinaan. Holland toimii aina joukkueen etua ajatellen.

”Minä en tule antamaan pelaajaa pois, koska hän ei ole tyytyväinen”, sanoi Holland Vancouverissa HHOF-journalisti Jim Mathesonin mukaan. ”Sitä ei tule tapahtumaan. Jos lähden treidaamaan pelaajaa, minun on saatava kaupassa reilu korvaus takaisin, tai en tee kauppoja ollenkaan. En tee pelaakauppoja vain saadakseni pelaajaa pois kiusaamasta.”

Terry Jones, toinen `Chukin legendaarisista HHOF-kiekkojournoista, on aina sanonut mitä ajattelee jo vuosikymmenten ajan.

Tällä blogilla ei lähdetä syyttämään seuraa, eikä pelaajaa tässä ikävästi päättyvässä tarinassa. Mielipide on, mutta sen kertominen ei vie asiaa eteenpäin. Joten parempi pitää omana.

Toivottavasti asia saadaan ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Täällä Jouni Nieminen, Vancouver
Jouninposti@shaw.ca