Muistiinpanoja Stanley Cupista, osa 6

Reading time7 min

Game Seven ainakin kolme kertaa. Runkosarjan jättiläiset putoamassa yksi toisensa jälkeen. Hulluin Stanley Cup-kevät pitkiin aikoihin jatkuu. (Kuva: TT)

GAME SEVEN

Tiistaista on tulossa yksi hienoimmista päivistä koko Stanley Cup -keväänä. Kaksi seiskapeliä. Ensimmäinen tulee Bostonin TD Gardenista ja myöhemmin toinen San Josen SAP Centeristä.

Game Seven on yksi Stanley Cupin hienoimmista traditioista kättelyjonon ja itse Stanley Cupin luovuttamisen ohella. Kaksi joukkuetta on pelannut kuusi ottelua peräkkäin toisiaan vastaan ja nyt, yhdessä ainoassa ottelussa paremmuus selvitetään niin, ettei jossitteluun jää mahdollisuutta.

Toronto Maple Leafsin ja Boston Bruinsin välinen peli on jo kolmas ensimmäisen kierroksen päätteeksi näitten kahden Original 6 -joukkueen välillä pelattava Game Seven. Bruins onnistui voittamaan vuonna 2013 ja 2018, mutta sillä ei pitäisi olla nyt mitään merkitystä.

Vuonna 2013 Leafs oli saanut Bostonin jo täysin köysiin, ja johti ottelua maalein 4-1 vain 11 minuuttia ennen seiskapelin loppua. Sitten Milan Lucic syötti Nathan Hortonille ja peli oli 4-2. Sitten Lucic teki yhden lisää vähän yli minuutti ennen loppua, ja Leafs oli enää vain yhden maalin päässä. Patrice Bergeron tasoitti 51 sekuntia ennen loppua ja iski viimeisen naulan Leafsin arkkuun jatkoajalla.

Nykyisestä Toronton joukkueesta vain puolustaja Jake Gardiner ja hyökkääjä Nazem Kadri olivat mukana kokemassa tuota historiallista sulamista. Kadri ei pelikieltonsa takia pelaa tiistaina.

Vuosi sittenkin Boston Bruins oli lopulta parempi seiskapelissä.

Onko näillä kahdella aikaisemmalla Game Sevenillä mitään merkitystä, kun kiekko putoaa tänään jäähän Bostonissa?

Ei ole.

San Josessa saatetaan nähdä ensimmäisen kierroksen hienoin comeback-tarina, jos Sharks onnistuu kaatamaan Vegas Golden Knightsin illan toisessa seiskapelissä.

Sharksin etuna on sen kokenut runkopelaajisto. Kapteeni Joe Pavelski, joka on käynyt monet playoff-kamppailut aikaisemminkin. Hänen puhettaan joukkueelle pidetään syynä siihen, ettei Sharks ole enää viime otteluissa sortunut ottamaan turhia jäähyjä. Ryan Reavesin ärsytyksiin ei ole enää lähdetty mukaan. Nelosketjussa pelaavan jättiläisen ei pitäisi ikinä päästä ratkaisemaan ottelusarjoja Stanley Cupissa.

San Jose onnistui varastamaan kuutospelin sunnuntaina Vegasissa Tomas Hertlin ja Martin Jonesin huippupeleillä.

Jones otti 58 kiekkoa kiinni Nevadan illassa. Seiskapelissä Sharks ei saa päästää Vegasia laukomaan noin montaa kertaa. 

JÄTTILÄISET KAATUVAT

Hullu Stanley Cup -kevät jatkuu ennakkosuosikkien pudotessa yksi toisensa jälkeen. Tampa Bay Lightning. Pittsburgh Penguins. Nashville Predators. Winnipeg Jets. Calgary Flames. Kaikki kadonneet. Viisi runkosarjan kymmenestä parhaasta joukkueesta on jo häipynyt golf-kentille ja Skoda Cupiin. Tiistaina Bostonissa joukkoon liittyy vielä yksi lisää.

Runkosarjassa sata pistettä tai enemmän keränneistä yhdeksästä joukkueesta vain neljä on jäljellä, ja on mahdollista, että niistäkin putoaa vielä kaksi hyvin pian. Jos Washington Capitals häviää oman seiskapelinsä keskiviikkona, on hyvin mahdollista, että vain kaksi NHL-runkosarjan Top-10 -joukkueesta selviää Stanley Cupin toiselle kierrokselle.

Ja samalla, jos Carolina Hurricanes voittaa Capsin, kaikki runkosarjan neljä divisioonavoittajaa putoavat ensimmäisellä kierroksella ensimmäistä kertaa Stanley Cupin historiassa.

St. Louis Blues lähti playoffeihin 12. ruudusta ja saattaa lähteä toiselle kierrokselle lännen eniten pisteitä runkosarjassa ottaneena joukkueena. Jos Washington häviää, New York Islandersilla on kotikenttäetu Stanley Cupin finaaliin saakka idästä.

Tämä kaikki kuulostaa täysin hullulta.

Puhutaan siis täysin eri kaudesta ja eri jääkiekosta ihan oikeasti.

Me puhumme jatkuvasti siitä, miten NHL:stä on tullut taitavien ja nopeitten taitopelaajien temmellyskenttä. Kanadassakaan ei enää tapella; junnut viettävät koko nuoruutensa jääkiekkoakatemioissa ja taitoleireillä hyppimässä mailan ja kiekon kanssa yli esteitten, ja pomppimassa takaperin kiekko lavassa sivuttain kierteellä. Tämän kirjoittaja katselee tällaisia harjoituksia 3-5 kertaa viikossa, ja pikkupoikien taitotaso saa välillä hengästymään. Jääkiekkoilijanpennut eivät ole koskaan olleet parempia.

Sitten tulee Stanley Cupin playoffit ja koko laji tuntuu palanneen takaisin ainakin 8-10 vuotta, ainakin mitä voittamiseen playoffeissa tulee. Kova tahto ja raskastekoinen jyrääminen ja epäitsekäs joukkueelle uhrautuminen osoittautuvatkin yhä tekijöiksi, joilla playoffeissa voitetaan.

Theoren Fleury ja Martin St. Louis – NHL:n lähimenneisyyden pienet suuret miehet – saivat edistyneisiin tilastoihin jääkiekkonsa perustavat takajaloilleen twitterissä toteamalla oman mielipiteensä playoffkiekossa menestymisen perusteista.

Lupasimme kaaosta Stanley Cupin ensimmäiselle kierrokselle – odotimme sitä – ja sitä totisesti saimme.

Stanley Cup on täynnä tavanomaista draamaa; fanien ylireagointia tappeluihin ja rumiin taklauksiin (ihan kuin emme olisi ennen niitä nähneet, helvetti sentään), valitusta lajin väkivaltaisuudesta, mutta tällaista ennakkosuosikkien katoamista näin nopeasti ei kukaan odottanut.

Stanley Cup on kahden kuukauden turnaus, jonka aikana maailman parhaan jääkiekkosarjan parhaan joukkueen identiteetti otetaan selville todella tehokkaan ja armottoman lihamyllyn ja systeemin kautta. Kaikki hyvältä näyttäneet ja tuurilla tai hyvällä maalivahdilla tai jollain muulla näennäisellä keinolla näin pitkälle päässeet suodatetaan pois.

Paras joukkue voittaa aina lopussa. Se voittaa siksi, koska se on paras. Se on paras siksi, koska se voittaa.

Vain yksi joukkue jää seisaalleen lopussa. 

RAMPA JETS

Stanley Cupista pudonneitten joukkueitten sairaslista on aina mielenkiintoista luettavaa. Tiedot annetaan vasta mustien jätesäkkien päivänä, kun kausi on päättynyt ja NHL-pelaajat käyvät hakemassa tavaransa viimeistä kertaa pukukopista ennen lähtöään kesänviettoon. Perinteisesti miljonäärit laittavat huippukalliit kamansa seuran tarjoamiin mustiin jätesäkkeihin ja kantavat ne hienoihin autoihinsa.

Seura ei edes tarjoa jääkiekkokassia muistoksi. Olen aina ihmetellyt tätä perinnettä.

Winnipeg Jetsin joukkueesta Nikolaj Ehlersin ilmoitettiin pelanneen oikea jalka murtuneena. Patrik Laine oli kärsinyt koko kauden selkävaivoista ja playoffeissa hän pelasi vielä nivusvaman kanssa. Brandon Tanevin sormi oli poikki, hänelle tehtiin leikkaus juuri ennen playoffeja. Josh Morrisseyn olkapää meni sijoiltaan, mutta hän pelasi silti läpi.

Jets ei kaatunut loukkaantumisiinsa. Joukkueen sisällä on jotain outoa pielessä, mitä me ulkopuoliset emme näe, emmekä pysty tunnistamaan. 

32:25

Nuori puolustuksen johtaja Miro Heiskanen kellotti ratkaisuottelussa jälleen hirmuisen peliajan. (Kuva: TT)

Teini-ikäinen puolustaja Miro Heiskanen johti koko Dallas Starsin joukkuetta jääajassa, kun Stars lähetti ennakkosuosikkina pidetyn Nashville Predatorsin kesälomalle maanantaina John Klingbergin jatkoaikamaalilla.

Dallas Starsin voitto pelisarjasta, eikä varsinkaan ratkaisevassa ottelussa ei ollut mitään sattumaa. Nashville ei päässyt kunnolla koskemaan koko kiekkoon kuutospelin jatkoajalla.

Preds vs. Stars -pelisarjan ennakossa ihmeteltiin, miten kolmikko Kyle Turris, Mikael Granlund ja Wayne Simmonds olivat tehneet vain kaksi maalia yhteensä siirtotakarajan jälkeen. MG-64:sta odotettiin tehoruisketta Nashvillen ontuvaan ylivoimapeliin. Granlundin ja Simmondsin lisäykset loppusuoralla eivät onnistuneet. Simmonds teki 19 ottelussa yhden maalin ja 2 syöttöpistettä.

NHL:n tilastojen mukaan Predators oli ensimmäinen joukkue kymmeneen vuoteen, joka pääsi playoffeihin koko liigan huonoimman ylivoimapelin kanssa. Playoffeissa on nähty mestarijoukkueita, kuten Boston Bruins ja LA Kings, jotka eivät loistaneet ylivoimalla, mutta Nashvillellä ei ollut sitä mitä noissa joukkueissa oli tasakentällisinkään.

Nashville Predatorsille näyttää käyneen kuten kävi Winnipeg Jetsillekin. Todella hyvä joukkue saavutti jo huippukohtansa aikaisemmin, voittamatta mitään. Nashville oli vain varjo siitä ryhmästä, joka voitti Presidents` Trophyn vuosi sitten ja siitä, joka marssi Stanley Cupin finaaliin saakka kaksi vuotta sitten. Erikoinen kesä tulossa Predatorsin GM David Poilelle. Ylivoima on vain yksi joukkueen ongelmista.

Montreal Canadiensin ja Nashville Predatorsin yllättävää pelaajakauppaa tuona sademyrskyisenä kesäpäivänä (29.6) vuonna 2016 on pidetty lähes koko ajan selvänä voittona Nashvillelle, koska P.K. Subban on neljä vuotta Shea Weberiä nuorempi. Mutta nyt tuota kauppaa on katsottava ihan uusin silmin. Predatorsin puolustus oli vain vähän aikaa sitten vielä joukkueen tukijalka, ehkä koko NHL:n paras Top-4.

En halua kaataa Nashville Predatorsin lyhyttä kevättä kokonaan Pernell Karlin niskaan, mutta onko Marc Bergevin sittenkään kaupan häviäjä?


Täällä Jouni Nieminen, Edmonton`
Jouninposti@shaw.ca