NHL DRAFTIN ENSIMMÄINEN KIERROS ON OHI
6 min
31 nuorta jääkiekkoilijaa sai pukea oikean NHL-paidan päälleen perjantai-iltana Vancouverissa. Koko elämänsä ajan jääkiekkoiljaksi yrittäneitten junnujen ensimmäisen NHL-unelman toteutuminen on aina hauskaa katsottavaa. Tässä joitakin muistiinpanoja. (Kuva: TT)
USNTDPCCCP
USA:n kansallisen kehitysohjelman joukkueesta varattiin peräti kahdeksan pelaajaa perjantaina. Se on uusi ennätys yhdestä samasta organisaatiosta ykköskierroksella varattujen määrässä – vanha ennätys oli neljä.
Jack Hughes meni New Jersey Devilsiin. Alex Turcotte Los Angeles Kingsiin. Trevor Zegras Anaheim Ducksiin. Matthew Boldy Minnesota Wildiin. Maalivahti Spencer Knight Florida Panthersiin. Cam York Philadelphia Flyersiin. Cole Caufield Montreal Canadiensiin. Ja John Beecher Boston Bruinsiin.
Oli hyvä nähdä, miten Florida käytti 13. vuoronsa maalivahtiin. En ole ymmärtänyt teoriaa, jonka perusteella korkeita vuoroja ei kannata tuhlata veskareihin. Rickdipietroja tulee, mutta esimerkiksi Flyersin ihmemaalivahti Carter Hart oli Edmontonissa junnu, josta tiesimme jo hyvissä ajoin, että hänestä tulee aivan varmasti yksi parhaista maalivahdeista, kenet olemme koskaan nähneet. Parempi kuin Braden Holtby samanikäisenä.
Miksi siis ei kannattaisi uhrata kunnon varausvuoroa joukkueen tärkeimpään pelaajaan?
Beecher vaikuttaa todella Boston Bruinsin näköiseltä pelaajalta. Cole Caufield on erikoinen pelaaja. Hän on todella pienikokoinen, minkä takia hän meni vasta 15. vuorolla. Hän on lyhyt, mutta vahva. 72 maalia tehnyt maalitykki, joka pystyy laukomaan kiekon maaliin mistä tahansa, ja jokainen maali on erilainen. Montreal saattoi iskeä kultasuoneen.
Kuulin hyvän arvion Caufieldin pienuudesta. Hän on niin pieni, mutta niin hirvittävän nopea, ettei joku Zdeno Chara tai muu iso pakki voi pysäyttää häntä ottamatta jäähyä. Pienuudesta on hyötyä.
Jack Hughesista yritettiin saada selkoa edellisessä postauksessa. Pienikokoinen pelaaja, jolta vastustajat yrittivät viime kaudella ottaa pään irti, hänen valmentajansa John Wroblewskin mukaan. Joskus tuli kaksi tai kolme pelaajaa perään, joitten ainoa tarkoitus oli tiltata Jack pois pelistä. Eivät onnistuneet. Samaa tulemme näkemään NHL:ssä varmasti. Ykkösvaraus kaikkien paineitten alta, niistä huolimatta.
Alex Turcotten isä Alfie ja isoisä Real ovat tunnettuja jääkiekkomaailmassa. Nuorin Turcotte loistaa ylivoimapelissä. Sidney Crosbyn tyyliin verrattu pelaaja. Samanlaisia ihmetemppuja, kiekon hallitsemista järjettömissä tiloissa, ja voittoja kaksinkamppailuista.
Trevor Zegras pelaa näyttävästi. Kääntyy huippunopeasti ja heittelee lättysyöttöjä koska tahansa. Hänestä voi tulla sadan pisteen mies NHL:ssä. Patrickkanemainen tyyli mennä lujaa, vaikka hän ei näytä potkivan eteenpäin juuri ollenkaan.
Suurin osa näistä pelaajista ei pelaa NHL:ssä vielä tulevalla kaudella. Esimerkiksi Caufieldin aika tullee kahden vuoden päästä.
Amerikkalaiset kiekkojournalistit naurahtivat remakasti, kun käytin ylläolevaa nimitystä USA:n kansallisesta jääkiekko-ohjelmasta. Amerikkalaisten vuonna 1996 perustama junnujen kehitysohjelma muistuttaa tavallaan neuvostoliittolaisten vanhaa tapaa kehittää pelaajia, mutta on varmaankin inhimillisempi.
Ohjelmassa pelaa kaksi joukkuetta – alle 17- ja alle 18-vuotiaitten joukkueet. Try outit ovat todella kovat ja pääseminen joukkueeseen nuoren pelaajan unelma. Kuten Quinn Hughes kertoi edellisessä postauksessa, elämä USNTD:ssä ei ole helppo, mutta pelaajat kehittyvät siellä todella hyviksi pelaajiksi.
Amerikkalainen jääkiekko on noussut todella korkealle verrattuna aikoihin ennen vuotta 1996. Amerikkalaiset pelasivat jotain 23-ottelun sarjoja, ja kilpailun taso erilaisissa koulujoukkueissa oli vaihteleva. Ohjelman avulla ainakin terävin kärki kehittyy ja standardit muillekin kautta linjan ovat nousseet sen takia.
On kysyttävä, miten samantyyppinen kansallinen ohjelma toimisi muualla? Mitä jos Kanada laittaisi samanlaiset joukkueet jonnekin? Tai Venäjä?
THOMSON
Kelowna Rocketsin Lassi Thomsonista tuli Ottawa Senatorsin tulevaisuuden pakki 19. varausvuorolla. Sens teki aika siististi lähettäessään laitahyökkääjä Brady Tkachukin – seuran viime vuoden ykkösvarauksen – kuuluttamaan Thomsonin nimen.
Herkästi hymyilevä skotlantilaisen isän ja suomalaisen äidin tamperelainen poika on hyökkäävä puolustaja. 17 maalia ja 41 pistettä heti ensimmäisellä kaudella kovassa WHL:ssä on todella hyvä saavutus. Thomson valittiin WHL:n kakkos All Stars -viisikkoon. Entinen NHL-pakki Adam Foote oli Rocketsin valmentaja. 1,324 kertaa NHL-paidan päälleen pukenut mies, jolta jokainen puolustaja varmasti voi oppia paljon.
NHL-seurat etsivät aina hyvin laukovia ja kiekon kanssa hyviä rightin puolen pakkeja, jotka osaavat luistella. Thomson on juuri sellainen. Modernia NHL-jääkiekkoa pelataan viiden miehen voimalla. Puolustajat nousevat mukaan tukemaan hyökkäyksiä käännettyään kiekon nopeasti omille.
Ottawa varasi suomalaisen vuorolla, joka saatiin siirtorajalla Columbuksesta Matt Duchene-treidissä.
KAAPO ON 18
New York Postin Larry Brooksin pärstä ei ole turhaan Hockey Hall of Famen mediasiiven seinällä. Brooksie osaa hommansa. Hän varoitti Rangersin innokkaita faneja muistamaan, että vaikka Kaapo Kakko on kaikesta päätellen todella spesiaali nuori mies, hän on vasta 18-vuotias.
En ole ihan varma, onko New York Rangers uudelleenrakennusprojektinsa vaiheessa kaksi vai vaiheessa kolme, mutta Manhattanilla kehitetään tulevaisuuden joukkuetta nyt ensimmäistä kertaa maltillisesti ja suunnitelmallisesti.
Valmentaja David Quinnille on annettu aikaa kehittää joukkuetta. Manhattanin Sinipaitojen johto on hyvissä käsissä – GM on Jeff Gorton (mies, joka hankki Tuukka Raskin Bostoniin) ja presidenttinä John Davidson.
Brooksien mielestä Rangersin valmennuksen on keskityttävä Kakon kehittämiseen pelaajana. Hän täyttää 19 vasta helmikuussa. Odotukset on pidettävä hallinnassa. Broadwayn Sinipaitojen ei tarvitse yrittää hankkia lisätuloja markkinoimalla uutta pelaajaansa heti – Rangers on yksi maailman rikkaimpia jääkiekkoseuroja. Kakon on annettava rauhassa tottua elämään erilaisessa kulttuurissa.
Big Apple voi olla hyväkin paikka asua, jos sieltä löytää ja pääsee haukkaamaan oman itselle sopiva siivunsa.
On ollut hauskaa seurata Kaapo Kakon nousua NHL Draftin kakkosnimeksi. Hän sanoi Vancouverissa tavoitteitten tälle kaudelle olleen pelipaikka TPS:ssä ja nuorten maajoukkueessa. On ollut hauskaa seurata, miten #24 kasvaa NHL-maailman mieheksi silmissä.
Mutta nyt on aika antaa turkulaisen hengittää. Fanien kannattaa vetää henkeä ja rauhoittua.
Mikko Rantasen kehityksen esimerkki on paras mahdollinen. Colorado Avalanche ei hoputtanut Rantasen kehitystä. Hän pelasi ensimmäisen kautensa lähes kokonaan AHL:ssä. Rangersin ei ole mitään järkeä laittaa liikaa lastia Kaapon vahvoille hartioille.
Kuten Brooksie erittäin ansiokkaasti kirjoittaa, jos kesän 2015 NHL Draft pidettäisiin uudelleen tänään, kymmenentenä varattu Nousiaisten mies olisi varmaankin neljäs. Heti Connor McDavidin, Jack Eichelin, ja Mitchell Marnerin jälkeen.
Täällä Jouni Nieminen, Rogers Place, Vancouver
Jouninposti@shaw.ca
