Onko Toronto Maple Leafs rakennettu sittenkään Stanley Cup -joukkueeksi?
9 min
Toronto Maple Leafs on ollut ainakin kanadalaisen kiekkomedian lemmikki jo vuosien ajan. Varma tulevaisuuden Stanley Cup -mestari. Onko hehkutus aiheellista? (Kuva: TT)
Kysymys on vain kuinka monta
Toronto Maple Leafs on kiekkomedian ikuinen suosikki täällä jääkiekon kotimaassa. Leafs pelaa suurimmalla markkina-alueella kaupungissa, jossa on enemmän asukkaita kuin koko Suomessa. Se on yksi maailman rikkaimmista jääkiekkoseuroista, ja sen fanipohja on ylivoimainen.
Ja samalla kovaäänisin. Paineet ja odotukset ovat aina korkealla, kun pelataan Torontossa.
Kun Maple Leafs lähti rakentamaan uutta modernia NHL-jääkiekkoa pelaavaa huippujoukkuetta presidenttinsä Brendan Shanahanin, entisen GM:n Lou Lamoriellon ja nykyisen, nuorena nerona pidetyn GM:n Kyle Dubasin ja vielä NHL-historian rahakkaimman sopimuksen saaneen valmentajan Mike Babcockin johdolla, hehkutus lähti ihan uusiin sfääreihin.
Dubasia pidetään tilastoanalyysiin jääkiekkonsa perustavien keskuudessa NHL:n parhaana GM:nä. Joukkueen Corsit ja PDO:t ovat huippuluokkaa. Tässä on vihdoinkin moderni joukkue, joka näyttää NHL:n vanhoillisille, miten jääkiekkoa pelataan ja miten joukkue kootaan. Dubas on dominoinut varaustilaisuuksissa ja koonnut NHL:n parhaan kokoonpanon ja parhaan prospektiosaston, uskovat kannattajat.
Pidän koko vastakkainasettelua tilastoanalyysi vastaan vanha koulu jotenkin väsyneenä. Jääkiekon korkeimmalla tasolla tarvitaan kaikkea.
Leafs varasi Auston Matthewsin ja Mitch Marnerin. Se sai John Tavaresin palaamaan kotikaupunkiinsa.
Jääkiekkolehti The Hockey News kirjoitti jo yli vuosi sitten Toronto Maple Leafsistä kansikuvan jutulla ja otsikolla: “Ei ole kyse siitä, voittaako Leafs Stanley Cupin, vaan siitä, kuinka monta he voittavat.”
NHL:n omilla virallisilla sivuillakin Toronto julistettiin varmaksi Stanley Cup -mestariksi keväällä 2018.
The Hockey News ei ole enää samanlainen auktoriteetti ja jääkiekkoraamattu kuin joskus niinä aikoina, kun se ilmestyi sanomalehtimuodossa, ikävä myöntää rehellisesti.
Toronto Maple Leafs on tätä kirjoitettaessa torstaiaamuna playoff-paikalla. Se pitää idän toista villi kortti -paikkaa hallussaan 14 pelatun ottelun jälkeen. Se on koonnut 15 pistettä. Tämä ei ole huonosti, mutta tämä ei ole mestaruusjoukkueen tilasto myöskään.
Alla on häpeällinen tappio lauantai-illan klassikossa ikuista vihollista Montrèal Canadiensia vastaan. Les Habitants otti voiton yrittämällä kovempaa.
Joukkueen puolustelijat huomauttavat, että kokoonpanosta on koko ajan puuttunut 2–4 vakiopelaajaa. Peleissä vastaan on tullut kovia joukkueita, kuten Boston, San Jose, Tampa ja St. Louis Blues. Ohjelmaan mahtui peräti neljä kertaa, jolloin pelattiin kaksi peliä peräkkäisinä päivinä.
Totuus Ovien suusta
NHL:ssä ei ole tapana pelaajien tai valmentajien sanoa mielipiteitään muista seuroista ja muista joukkueista kuin omastaan. Koskaan ei kannata lähteä puhumaan toisista, koska siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää. Joku ottaa sanoista vielä kopion ja teippaa sen pukukopin seinälle materiaaliksi.
Joltain John Tortorellalta on turhaa lähteä kysymään muista. Pari vuotta sitten Tortorella taisi päästää, että Pittsburgh Penguins valittaa ja itkee niin paljon, että he tekevät sitä ihan tarpeeksi muittenkin puolesta. Mutta yleisesti hänkin pitää mielipiteensä ominaan.
Ja hyvässä muistissa on se tapaus, kun San Jose Sharksin Joe Thornton kutsui Tortorellan New York Rangersia liigan pehmeimmäksi joukkueeksi. Torts puolusti sen jälkeen omiaan kovasanaisesti. Niin kuin pitääkin.
Washington Capitalsin kapteenilta Alexander Ovechkinilta kysyttiin Toronto Maple Leafsin mestaruusaikeista tiistaiaamuna Torontossa. Häneltä nimenomaan kysyttiin, joten hän vastasi kysymykseen.
Tämä on eri asia.
“Heillä on vielä nuori ryhmä kavereita, ja toivon, että he vielä oppivat”, sanoi Ovie rehellisesti. “On heistä itsestään kiinni, miten he sen haluavat tehdä. Haluavatko he pelata itselleen vai haluavatko he voittaa Stanley Cupin? Voittaakseen heidän on pelattava eri tavalla.”
On selvää, ettei Toronto Maple Leafsin valmentaja tai GM voi olla tyytyväinen, kun Ovechkinin kaltainen iso hahmo saapuu kaupunkiin ja puhuu heidän joukkueestaan tuollaisin sanoin.
Suomeksi sanottuna Ovie kutsui siis joukkuetta pehmeäksi, itsekkääksi ja huolimattomasti pelaavaksi sen omassa hallissa istuen. Mitäs kysyivät. Ehkä hän olisi sanonut saman Tampassa, jos joku olisi kysynyt.
Samalla Ovien sanat ovat todellinen lahja Leafsin valmentajalle. Pelaajat eivät aina jaksa kuunnella samaa saarnaa ja samoja totuuksia omalta valmentajaltaan. Kun samat sanat tulevat ehkä NHL-historian parhaalta maalintekijältä ja joukkueensa kapteenina Stanley Cup -mestaruuteen johtaneelta legendalta, on kuunneltava.
Sanat tulivat mieheltä, joka tietää mistä puhuu. Alexander Ovechkin oli vuosien ajan samalla paikalla ja samassa tilanteessa ja samojen epäilysten alla kuin Toronton pelaajat ja koko organisaatio nyt on. Joskus kymmenen vuotta sitten Ovieta arvosteltiin ankarasti, kun hän pelasi laiskasti puolustuspäähän, pelasi liian pitkiä vaihtoja ja välitti vain omista pisteistään.
Hän oli johtava pelaaja joukkueessa, joka oli koottu erinomaisesti ja joka saavutti mahtavaa menestystä runkosarjassa vuodesta toiseen, mutta playoffeissa tie aina päättyi lyhyeen.
Sittemmin Washington Capitals muuttui juuri oikealla tavalla. Pelaajat oppivat, mitä mestaruuden voittaminen vaatii. Penkin taakse ilmestyi valmentaja, joka sai kaikki puhaltamaan yhteen hiileen. Ja seurauksena oli hieno mestaruus.
Ovechkin muutti peliään muun joukkueen kanssa. Nyt hänen voidaan nähdä tekevän pieniä voittoon vaikuttavia asioita ratkaisevissa peleissä, koska hän on oppinut kokemuksen kautta. Kun Washington Capitals voitti Stanley Cupin, sama vuosia parjattu Ovechkin johti joukkuettaan esimerkillään.
Ovechkin tuli sanoneeksi vain, mitä kaikki muutkin sanovat. Ja saman illan pelissä hän vielä näytti käytännössä, mitä hän tarkoitti, ja teki voittomaalin.
Babcockin tunteet
Pidin Mike Babcockin suhtautumista asiaan oikeana.
“Tuollaiset asiat sattuvat paljon enemmän silloin, kun ne ovat totta”, sanoi Babcock TSN:llä. “En tiedä, onko hän niin väärässä. Hän tietää, koska hän on elänyt sen läpi. Steve Yzerman eli sen läpi. Monet kaverit ovat eläneet sen läpi kolmekymppisiksi saakka.”
“Sinun on päätettävä, aiotko odottaa, kunnes olet 30-vuotias, vai keksitkö keinot jo nyt. Jääkiekko on todellisin joukkuepeli ja sinun on uhrauduttava joukkuekavereittesi puolesta.”
“Hänen kommenttinsa saavat huomiosi – ja ne satuttavat tunteitasi. Hän puhuu pelaamisesta hyökkäyspäähän ja kyvyttömyydestä pelata puolustusta. Eikö se ollut rehellinen arvio? Se satuttaa minun tunteitani, voin kertoa sen.”
“Minä olen joukkueen valmentaja ja minä olen se, jonka on saatava kaikki tämä järjestykseen. Me tiedämme tämän ja teemme töitä asian eteen joka ikinen päivä.”
Auston Matthewsilta kysyttiin kommenttia Ovien kommentteihin, mutta Arizonan ihme osasi vaieta.
NHL:ssä on nähty ennenkin, miten todella vaikeaa Stanley Cupin voittaminen on. Alexander Ovechkinin kykyjä johtaa joukkuettaan päätyyn saakka epäiltiin vuosien ajan. Detroitissa epäiltiin samalla tavalla Red Wingsin pitkäaikaisen kapteenin Steve Yzermanin johtajantaitoja. Yzerman oltiin jo vähällä vaihtaa Ottawaan Aleksei Yashiniin.
Teemu Selännekin voitti Stanley Cupin vasta uransa ehtoopuolella 36-vuotiaana (vaikka hän toki pelasi uskomattomat seitsemän kautta lisää). Sitä ennen viime viikolla Kanadaa kirjakiertueellaan kiertänyt The Finnish Flash ei ollut koskaan päässyt niin pitkälle.
Mestaruusjoukkueet rakennetaan eri tavalla
Pelin kehitystrendit ovat viime vuosina näyttäneet samaa suuntaa, johon Toronto Maple Leafsin joukkuetta on rakennettu onnistuneesti. NHL-jääkiekosta on tullut nopeaa taitopeliä, jossa fyysinen peli jää pienempään osaan. Leafs kaataa vastustajan ojaan luistelemalla ja tekemällä enemmän maaleja.
Mutta Stanley Cupin playoffeissa tämä ei aina riitä. Vastaan voi tulla kova fyysinen joukkue, jonka voi päihittää vain laittamalla kovan kovaa vastaan. Paras esimerkki on hallitseva Stanley Cup -mestari St. Louis Blues. Joka ikisen tilanteen fyysisesti pelaava kova joukkue, joka ei ole nopea luistelemaan. Blues pelaa nopeaa jääkiekkoa, eikä ole hidas, mutta se ei ole nopea luistelujoukkue sanan perinteisessä merkityksessä.
Stanley Cupissa ei mennä juhannukseen saakka, ellei pysty välillä pelaamaan myös fyysistä sarjaa voitokkaasti.
Toronto Maple Leafs on todella hyvä NHL-joukkue. Siitä ei ole epäilystäkään. Se on parantanut joka vuosi viimeisen kolmen vuoden aikana. Se on varma sadan pisteen joukkue NHL:n runkosarjassa. Sen pelejä on upeaa katsoa, ja joukkuetta ei voi muuta kuin ihailla pääsääntöisesti.
Mutta ehkä sen pitäisi voittaa jotain playoffeissa ennen kuin aletaan suunnitella, mihin nuo kaikki Stanley Cup -pokaalit mahtuvat palkintokaapissa?
Maple Leafs ei ole voittanut yhtään playoff-pelisarjaa sitten vuoden 2004.
Kylmässä ammattilaiskiekkomaailmassa ei voida välttyä siltä, että jonkun tunteita loukataan aina välillä. Mutta kylmä totuus on se, että Toronto Maple Leafsin on opittava pelaamaan toisella tavalla, jos se mielii voittaa Stanley Cupin tällä joukkuerungolla. Ovechkinin puheissa oli totuutta.
Alexander Ovechkinin Washington Capitalsiin verrattuna Toronto Maple Leafs operoi vähän eri maailmassa. Aikaa ei enää anneta vuositolkulla muuttua ja parantaa, kuten Capitalsille annettiin. Washington sai opetella sellaiset kahdeksan vuotta peräkkäin. Alexander Ovechkin voitti Stanley Cupin 13. NHL-kaudellaan.
St. Louis Blueskin oli kova joukkue suunnilleen samalla rungolla 7–8 vuoden ajan ennen viime kevättä. San Jose Sharks on ollut kova joukkue vuosien ajan eikä ole koskaan voittanut.
Toronto Maple Leafs pelaa NHL:ssä, jossa tilanteet muuttuvat nopeasti. Palkkakaton puristuksiin juuttuneet joukkueet ovat kovilla. Washington Capitalsilla ei ollut koskaan ongelmia palkkakaton kanssa ennen kuin se lopulta voitti mestaruuden ja pelaajille oli maksettava. Kuten TJ Oshielle.
Torontossa pelaajille on jouduttu maksamaan isoja sopimuksia jo etukäteen, ennen mestaruuksia.
Kaikki on tehtävä nopeasti. Auston Matthewsin ja Mitch Marnerin ja William Nylanderin ja Morgan Riellyn ei anneta odottaa kolmikymppisiksi.
Onko Toronto Maplea Leafsillä sitä, mitä mestarilta vaaditaan?
Kautta on pelattu vasta yksi kuukausi. Torontolla on yhä – kuten Alexander Ovechkin sanoi – nuori joukkue.
Ensimmäinen todellinen mittauspaikka tulee kuukauden päästä, kun Amerikassa vietetään kiitospäivää. Jos vielä silloin on joukkueita, jotka pelaavat väärällä tavalla, voidaan puhua ihan oikeista ongelmista.
Katsotaan uudestaan sitten.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
Jouninposti@shaw.ca
Lue myös
