Onside with Jouni Nieminen: Edmonton Oilers taistelee huipulla – jos maalivahtipeli kestää
12 min
Kymmenen vuoden onneton pimeys päättyi Edmontonissa viime kaudella. Oilers otti pudotuspelipaikan ja hullaannutti kaupungin täysin taistelemalla toisen kierroksen seitsemänteen peliin saakka. Connor McDavid voitti Art Ross -palkinnon, Ted Lindsayn ja Hartin ensimmäisellä täydellä kaudellaan. Samaa odotetaan ja enemmän, kun uusi kausi pian taas alkaa.
VIIME KAUSI
Kausi 2016-17 oli erinomainen askel eteenpäin nuorelle Edmonton Oilersille. Joukkue voitti 47 peliä ja sijoittui runkosarjassa Tyynenmeren divisioonan kakkoseksi 105 pistettä haalineen Anaheim Ducksin jälkeen 103 pisteellään. Tuntuva parannus edellisen kauden 70 pisteeseen ja 31 voittoon.
Playoffeissa Oilers hullaannutti Edmontonin kaupungin kymmenen pimeän kevään jälkeen ja rohkea taistelu päättyi toisella kierroksella vasta seitsemännessä pelissä Anaheim Ducksia vastaan erittäin kyseenalaisten tuomariratkaisujen jälkeen. Edmontonille jäi paljon hampaankoloon, mikä on hyvä asia.
Alkavasta NHL-kaudesta odotetaan vähintään yhtä menestyksekästä Oil Countryssä. Lähes koko sama joukkue jatkaa, yhden vuoden kokeneempana.
MUUTOKSET KESÄLLÄ
Laitahyökkääjä Jordan Eberle kaupattiin New York Islandersiin vaihdossa 24-vuotiaaseen hyökkääjä Ryan Stromeen. Strome oli korkea varaus kesän 2011 NHL Draftissä. Hänet valittiin viidentenä Adam Larssonin, Jonathan Huberdeaun, Gabriel Landeskogin ja Ryan Nugent-Hopkinsin jälkeen. Edmontonissa toivotaan, että maisemanvaihdos antaa uutta potkua parin viime kauden ajan kehityksessään paikallaan polkeneen isokokoisen hyökkääjän uralle.
Strome pelasi hyvin ensimmäisellä täydellä kaudellaan NHL:ssä 2014-15, kun hän teki 50 pistettä 81 ottelussa. Vahva luistelija ja erinomainen syöttäjä ja kiekonkäsittelijä, jonka on aina haluttu laukovan enemmän. Viime kaudella 13 maalia ja 30 pistettä Islandersissa 69 ottelussa. Hän pystyy pelaamaan joko oikealla laidalla tai keskellä.
New York Islanders sai kaupassa selkeästi paremman pelaajan 27-vuotiaassa Jordan Eberlessä, jonka viime kautta Edmontonissa pidettiin huonona. NHL:ssä ei ole kovin montaa pelaajaa, jotka tekevät 20 maalia elämänsä huonoimmalla kaudella. Uudet maisemat voivat piristää myös Eberlen urakehitystä. John Tavares oli Eberlen ketjukaveri Kanadan junnumaajoukkueessa joskus aiemmin.
Edmontonin viime kauden kokoonpanosta lähti myös hyökkääjä Benoit Pouliot, jonka sopimuksen kaksi jäljelläolevaa vuotta ostettiin ulos. Playoffeissa yhden hyvän ottelun pelannut puolustaja Griffin Reinhart menetettiin laajennusdraftissä Las Vegasiin. Pienikokoinen hyökkääjä David Desharnais teki UFA-sopimuksen New York Rangersin kanssa.
Loukkaantumisista koko uransa läpi kärsinyt Tyler Pitlick sai uuden diilin Dallas Starsiin. Tämä saattaa olla paras huomiotta jäänyt Jim Nillin siirto koko kesänä. Oilers ei antanut uutta sopimusta 36-vuotiaalle sotaratsulle Matt Hendricksille, jonka voidaan sanoa auttaneen tulevaisuuden joukkuetta näyttämällä esimerkkiä nuoremmilleen siitä, miten todella rohkea NHL-ammattilainen uhrautuu joukkueensa eteen.
Ryan Stromen lisäksi huomattava hankinta oli Jussi Jokisen sopimus Oilersiin. Florida Panthers osti 34-vuotiaan suomalaisen sopimuksen ulos, mutta Edmonton toivotti hänet nopeasti tervetulleeksi. Jokinen pystyy pelaamaan eri ketjuissa ykkösestä neloseen; hän osaa pelata erikoistilanteet tehokkaasti, ottaa aloituksia ja tehdä maaleja rankkareista.
Jokisella on 891 runkosarjaottelun edestä NHL-kokemusta ja hän on aina ollut hyvä playoffpelaaja. Hänen toivotaan toimivan myös mentorina 19-vuotiaalle Jesse Puljujärvelle.
Hauska sivutarina Jussi Jokisen ja Ryan Stromen menneisyydessä on pieni nokkapokka, jonka tulevat joukkuekaverit ottivat juuri tammikuussa. Jokinen osasi varautua kysymykseen tappelusta Edmontonin kesäisissä radiohaastatteluissa. Harjoitusleirin alkaessa menneet ovat menneitä. Mukavaa nähdä NHL:ssä jonkinlaisena souhtwest-spesialistina pelanneen Jokisen mahdollisesti pääsevän päättämään uransa paikkaan, jonka hirvittävät pakkaset, jäiset tiet, pimeys ja käsittämättömät lumimyrskyt tuovat mieleen rakkaan koti-Suomen aina joskus.
Suomessa hyvin tunnettu ranskalainen puolustaja Yohann Auvitu allekirjoitti vuoden sopimuksen Edmontoniin yhden New Jersey Devilsin organisaatiossa vietetyn kauden jälkeen.
Pelaajasiirtojen lisäksi suurin Oilers-uutinen tänä kesänä oli supertähti Connor McDavidin allekirjoittama jatkosopimus, joka nosti NHL:n huippupelaajille maksettavien rahasummien tasoa parilla miljoonalla välittömästi. McDavidin vuoden päästä voimaan astuvan sopimuksen AAV on $12.5 miljoonaa per kausi kahdeksan kauden ajan. Suurin vuosittainen cap hit NHL:n historiassa.
Viikkoa ennen sopimuksen julkistamista julkisuuteen vuosi tieto, että diilin AAV olisi $13.25 miljoonaa. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä leiri tämän tiedon vuoti ja miksi.
Leon Draisaitl on vielä tätä kirjoitettaessa RFA ja ilman sopimusta. Saksalainen on pelannut NHL:ssä yhden todella hyvän kauden ja yhdet hyvät playoffit. Erinomainen NHL-pelaaja, joka ei totuuden nimissä näyttäisi paperilla yhtä hyvältä ellei hän olisi saanut pelata Connor McDavidin kanssa.
Koska Draisaitlin leiri näyttää pyytävän kuuta Kölnin taivaalta, veikataan Oilersin tarjoavan siltasopimusta kaudeksi tai pariksi, jonka aikana pelaaja voi todistaa arvonsa. Nashville Predators antoi Ryan Johansenille juuri sopimuksen 8 miljoonan dollarin cap hitillä. Johansen on selkeästi näistä kahdesta pelaajasta parempi, ja myös kokeneempi, joten hänen palkkaansa voidaan pitää ehdottomana ylärajana Draisaitlin tapauksessa.
On helppoa nähdä, mistä lähtökohdista Draisaitlin edustajat aloittavat neuvottelut. Top-10 pistemies NHL:ssä. Erittäin tehokas playoffeissa. Miksei hänen pitäisi saada esimerkiksi kolme neljäsosaa McDavidin palkasta?
Oilersilla on niin kova positiivinen momentum päällä, juuri nyt, ettei joukkueella ole varaa menettää Leon Draisaitlin kaltaista pelaajaa juuri nyt.
JOUKKUEENJOHTO JA VALMENNUS
Peter Chiarelli jatkaa työtään Edmonton Oilersin managerina ja presidenttinä. Entinen Harvardin yliopistojoukkueen kapteeni on kahdessa vuodessa kääntänyt seuran kurssin ylöspäin. Oilers oli vielä muutama vuosi sitten tunnettu pehmeänä joukkueena, jonka hallista vierailija sai kaksi pistettä aina mukavasti käsiään likaamatta.
Nyt joukkueessa luistelee pelaajia, kuten Milan Lucic, Patrick Maroon, Zack Kassian, Adam Larsson, Darnell Nurse ja Eric Gryba – Edmontonista on tullut oikea Tyynenmeren divisioonan joukkue. Chiarelli toi Stanley Cupin Bostoniin vuonna 2011 ensimmäisenä GM:nä sitten Milt Schmidtin päivien. Hänellä on tämän joukkueen kanssa hyvä mahdollisuus tehdä sama.
Chiarelli ei pelkää tehdä ei-suosittuja kauppoja, jos hän itse uskoo siten parannettavan joukkuetta. Tämä on mies, joka on kaupannut sekä Tyler Seguinin, että Taylor Hallin joukkueistaan. Taylor vai Tyler? Ei kumpikaan Chiarellin mielestä.
Todd McLellan tuli Edmontonin päävalmentajaksi kaksi vuotta sitten ja on siinä ajassa saanut ryhmän uskomaan itseensä. McLellan on erinomainen valmentaja, jonka tyyli muovautui Minnesota Wildin organisaatiossa, kun hän sai oppia sellaisilta miehiltä kuin Jacques Lemaire, Doug Risebrough ja Mario Tremblay. Montreal Canadiensin suuruuden päivien tyyliä.
Detroitissa hän toimi Mike Babcockin alaisena ylivoimapelin ja hyökkääjien valmentajana. San Josessa hän päävalmensi yhtä lännen parhaista joukkueista.
Todd McLellan on vaatimattoman oloinen NHL-valmentaja, joka valmentaa kovatempoista peliä. Hänen harjoituksensa ovat kovavauhtisia, ja kovia. Viesti on selkeä ja kommunikaatio pelaa.
McLellanin apulaisina jatkavat hänen San Josesta mukanaan tuomat Jay Woodcroft ja Jim Johnson, sekä Clare Draken entisiin oppilaisiin lukeutuva Ian Herbers. Dustin Schwartz jatkaa maalivahtivalmentajana.
KESÄKOKOONPANO
MAALIVAHDIT
PUOLUSTUS
HYÖKKÄÄJÄT
Cam Talbot
Laurent Brossoit
Nick Ellis
Oscar Klefbom – Adam Larsson
Andrej Sekera – Kris Russell
Darnell Nurse – Matt Benning
Yohann Auvitu – Eric Gryba
Caleb Jones
Patrick Maroon – Connor McDavid – Ryan Nugent-Hopkins
Milan Lucic – Leon Draisaitl – Ryan Strome
Drake Caggiula – Mark Letestu – Jesse Puljujärvi
Anton Slepyshev – Jussi Jokinen – Zack Kassian
Jujhar Khaira – Brad Malone – Iiro Pakarinen
Tyler Benson
Tätä Öljyn kokoonpanoa ja ketjukoostumuksia ei pidä ottaa kuolemanvakavasti. McLellan voi hyvin heittää Leon Draisaitlin McDavidin ketjun laitaan ja Stromen keskelle kakkoseen.
Kaikki ketjut ja parit elävät ja muuttuvat, ehkä ykköspakkiparia lukuunottamatta. Paljon liikkuvia osia.
YHTEENVETO
Edmonton Oilersin voittoikkuna on auki juuri nyt. Se avautui nopeasti ja oli auki jo viime keväänä. Jos Oilers olisi onnistunut kaatamaan Anaheimin, en olisi pitänyt ihmeenä, jos se olisi pelannut Pittsburgh Penguinsiä vastaan Stanley Cupin finaaleissa.
Öljyn menestys on paljolti ja ehkä vähän liikaakiin, ykkösmaalivahti Cam Talbotin varassa. Hän pelasi viime kaudella peräti 73 ottelua ja 13 lisää playoffeissa. Kakkosvahti Laurent Brossoit (nimestä huolimatta ei puhu sanakaan ranskaa) pystyy hyvin pelaamaan enemmän.
Puolustuksessa Oilersilla on kelpo ykköspari Klefbomissa ja Larssonissa. Tilastoeksperttien vihaama ja jääkiekkoeksperttien ihailema Kris Russell jatkaa uudella sopimuksella vankkaa ja monipuolista peliään, mutta Andrej Sekeran toipuminen polvivammasta tulee pitämään hänet syrjässä kauden alussa, mikä on ongelma Edmontonille.
Oilersin on jotenkin selviydyttävä siihen päivään saakka, kunnes Sekera saapuu takaisin.
Junnujen MM-kisoissa USA:n maailmanmestarijoukkueessa loistanut 20-vuotias puolustaja Caleb Jones saa varmasti hyvän mahdollisuuden näyttää kykynsä harjoitusleirillä.
Hyökkäyksessä useampi Oilersin pelaaja pelasi uransa parhaan kauden viime vuonna. Leon Draisaitl teki 29 maalia, Patrick Maroon 27. Zack Kassian kehittyi erittäin käyttökelpoiseksi alempien ketjujen laituriksi. Mark Letestulla oli tuuria olla rightin puolen pelaaja, mutta hän teki tärkeitä maaleja ylivoimapelissä.
Drake Caggiula tuli leirille ilman sopimusta ja otti pelipaikan ja sopimuksen terrierimäisellä yrityksellään. Puolustuksessa Matthew Benning tuli myös suoraan yliopistokiekosta ja pelasi erittäin lupaavan tulokaskauden. Darnell Nursesta on kehittymässä loistavasti liikkuva erittäin pahatapainen NHL-pakki.
Milan Lucicilta odotan vielä enemmän. On selvää, että jossain vaiheessa Loochin seitsemän vuoden, $42 miljoonan sopimusta pidetään liian raskaana. Se kääntyy allekirjoittajaansa vastaan. Mutta sen joutui seura maksamaan tästä ainutlaatuisesta pelaajasta hänet saadakseen. Sitä ennen odotan Lucicin pelaavan tärkeässä roolissa Oilersissa vielä jonkin aikaa.
Lucic on parhaimmillaan otteluissa, joissa tunteet nousevat pinnalle. Hän on parhaimmillaan peleissä, joihin hän ilmestyy sen näköisenä kuin hän olisi herännyt väärältä puolelta vuodetta, ehkä väärältä puolelta kaupunkia. Tämä ei ole helppoa henkisesti. Itse kaukalossa Lucic on älykäs pelaaja, jonka liike on jäämässä jälkeen. Ehkä hän voisi myös parantaa harjoittelemalla luisteluaan ja pudottaa painoaan, koska hänen ei tarvitse enää nyrkkeillä superraskaansarjan vastustajien kanssa.
Ryan Nugent-Hopkins on sentteri, jolla on myös varaa parantaa. Jos Nugea käytetään joukkueen kolmossentterinä, hänellä voi olla parempi tulevaisuus jossain muualla, jos hän pääsee pelaamaan ylempänä kokoonpanossa. Kuuden miljoonan dollarin hintalappu on raskas kolmosketjulaiselle.
Nuge on monipuolinen pelaaja, hän ottaa kovimmat vastakkainpeluutukset illasta toiseen, mutta häneltä odotetaan nyt 24-vuotiaana parempaa kuin 43 pisteen kausia. Parikymmentä pistettä enemmän voidaan odottaa pelaajalta, joka saa aikaa kakkosylivoimassa.
Connor McDavid on jo nyt hyvin lähellä NHL:n parhaan pelaajan titteliä, aivan Sidney Crosbyn perässä. Käsittämättömän nopea luistelija kiekon kanssa, joka pystyy luomaan tilanteita täysin tyhjästä. Pelottavinta #97:ssä on se, ettei hän ole vielä 20-vuotiaana saavuttanut uransa huippua. Miten kova pelaaja hän voi olla viiden vuoden päästä? McDavid sanoi kauden päätöshaastatteluissa haluavansa tulla takaisin kesätauolta parempana laukojana.
McDavid on hirvittävän draivin ja kunniahimon omaava maailmanluokan urheilija, joka vetää jokaisen harjoituksen ja vaihdon täysillä. Hänellä on tarpeeksi taitoa lisätä viime kauden maalimääräänsä 30:stä (NHL:n 25. paras). Kesät Gary Robertsin tallissa tuovat vähitellen lisää voimaa ja vielä lisää nopeutta. Hän harjoittelee myös taitovalmentajan kanssa.
Parantamista voidaan odottaa maalipaikkojen hyväksikäytössä – McDavid pääsee nopeutensa ansiosta yksinläpi 1-3 kertaa pelissä – ja aloituksissa. McDavid järjestelee ketjukavereilleen maalipaikkoja jatkuvasti tilanteissa, joissa hänen ehkä kannattaa laukoa itse.
STANLEY CUP -EHDOKAS JOS MAALIVAHTIPELI KESTÄÄ
Pelaajia, joita aion Oilersissa seurata alkavalla kaudella ovat sen kolme suomalaista sekä junnutähti Tyler Benson. Jesse Puljujärvi ei ollut vielä viime kaudella 18-vuotiaana valmis NHL-peleihin. Hän teki yhden ainoan maalin ensimmäisessä ottelussaan. Hän ei sopeutunut NHL-pelityyliin. Nyt häntä seurataan varmasti enemmän kuin ketään muuta pelaajaa harjoitusleirillä.
Kaikki on varmasti helpompaa toisella kertaa. Tärkeintä on oppia pelaamaan NHL-tyylillä, mutta pitää omat vahvuudet samalla mukana, jos näin voidaan sanoa. Sijoittua oikein, liikkua terävästi.
Jussi Jokinen tuo kokemuksensa Edmontoniin. Iiro Pakarinen sai vuoden sopimuksen lisää, minkä avulla hän saa mahdollisuuden näyttää kykynsä terveenä, kunnon harjoituskesä polven vahvistamista alla. McLellan pitää Pakarisesta ja tämän pelityylistä, tämän aktiivisesta pelistä vastakarvassa.
Tyler Benson oli vielä joitakin vuosia sitten yksi parhaista 14-15 vuotiaista jääkiekkoilijoista, joka koskaan on nähty. Loukkaantumiset ovat haitanneet kehitystä A-junnuissa. Selkäleikkaus, lonkkaleikkaus, vaikka mitä. Oilers saattoi tehdä todellisen kaappauksen kesän 2016 Draftissä, jos Benson saa fysiikkansa kuntoon.
Tiedän, etteivät monet scoutit enää usko Bensoniin. En pidä vielä täysin katsottuna korttina, niin suuren vaikutuksen hän teki junnuissa.
Edmonton Oilers on kova, taitava ja nuori joukkue, jolla on hyvät mahdollisuudet taistella Stanley Cupista. Connor McDavidin kaltaisia pelaajia ei tule NHL:ään kuin kerran sukupolvessa jos niinkään usein. McDavid johtaa, mutta voittavalla joukkueella on oltava oikea koostumus sivuosien esittäjiä.
Connor McDavid ja Leon Draisaitl muodostivat NHL:n tehokkaimman parivaljakon viime kaudella. Tehokkaampi kuin Sidney Crosby/Evgeni Malkin tai Jonathan Toews/Patrick Kane. Numerot #29 ja #97 tekivät lähes neljäsosan koko joukkueensa 243 maalista. Oilers tarvitsee enemmän hyökkäystehoja muilta pelaajilta noustakseen seuraavalle tasolle.
Oilersin peli ilman kiekkoa taas tukeutuu vähän liian paljon Cam Talbotiin.
Jos Talbot onnistuu pelaamaan toisenkin uskomattoman hyvän kauden, Edmonton voi mennä pitkälle.
—
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
Jouninposti@shaw.ca
