Panttereiden aika metsästää
11 min
Florida Panthersistä on tullut yksi NHL:n kovimmista joukkueista. Saimme juuri nähdä, miten Pantterit raatelivat Oilersin Edmontonissa. Joukkueen nousu huipulle ei ole tapahtunut vahingossa. Tässä muutamia kommentteja viikonlopun kunniaksi. (Kuva TT)
Time to Hunt!
Miten Florida Panthersistä tuli yksi NHL:n parhaista joukkueista? Tätä kirjoitettaessa todella vakuuttavan 6-0 voiton jälkeen torstaina Edmontonissa Panthers nousi takaisin koko liigan ykköseksi, ohi saman osavaltion Tampa Bay Lightningin.
Kun katsomme vuonna 1993 laajennusjoukkueena mukaan tulleen seuran menestyksiä vuosi vuodelta, menestystä ei ole paljoa tullut. Muutamaa huomattavaa piikkiä lukuunottamatta.
Kirkkaimpana helmenä yhä loistaa tietenkin heti kolmannella kaudella tapahtunut uskomaton muovisten rottien (ja jonkin ihan oikeankin) kevät 1996, jolloin yllättävä sisukas Panthers eteni Stanley Cupin finaaliin saakka. Doug MacLean valmensi. John VanBiesbrouck torjui maalilla.
Tällä vuosituhannella Florida on useimmiten ottanut runkosarjasijoituksia, jotka alkavat kakkosella. 27., 28., 27., 24., 21., 21., 22., 13.(2009!), 28., 28., 14., 30., 29., 20., 7. (2016!), 23., 16., 19., 15., ja neljäs viime kaudella.
Tällä kaudella Panthers menetti todella hyvän valmentajan, kun Joel Quenneville jätti paikkansa penkin takana Gary Bettmanin kanssa käydyn palaverin jälkimainingeissa. Q erosi vuosia aikaisemin Chicagossa tapahtuneitten takia, Kyle Beachin surulliseen tapaukseen liittyen. Floirida menetti kolme Stanley Cupia voittaneen, NHL-historian toiseksi eniten pelejä voittaneen konkarikoutsin.
Scotty Bowman voitti NHL-runkosarjassa 1,244 peliä, Q 969. Barry Trotzilla on 890 voittoa, Al Arbourilla 782. Odotan mielenkiinnolla Paul Mauricen paluuta joskus. Maurice on voittanut 775 peliä, ja hän on vieläkin vasta 54-vuotias.
Quennevillen lähdettyä entinen NHL-pelaaja ja kaksi aikaisempaa vuotta Quennevillen apuna toiminut Andrew Brunette otti valmennusvastuun, eikä joukkueen meno ole laantunut mitenkään.
Bruno ansaitsee ääniä Jack Adams-äänestyksessä mielestäni. Ja kunnon ykkösvalmentajasopimuksen. Hänen valmennuksensa ansaitsee tarkemman silmäyksen toisella kertaa. Se toinen mahdollisuus tulee varmasti.
Florida Panthers on tällä kaudella ollut erinomainen kotijoukkue. Todellinen wagon.
Sarjan puoliväli on sen osalta lähes käsillä – Covid-määräysten takia USA:n puolella pelaavat joukkueet ovat pelanneet enemmän kuin kanadalaiset joukkueet – ja se on pelannut 40 ottelua tilastolla 27-8-5. Pisteitä 59. Maalisuhde plus 49.
Kotona 21 voittoa ja vain kolme tappiota. Vieraissa kuusi voittoa, ja kymmenen tappiota (6-5-5), mikä on hieman erikoista. Kahdeksan voittoa viimeisistä kymmenestä ottelusta.
Henkilökohtaisissa tilastoissa, esimerkiksi NHL:n pistepörssissä, ei Florida Panthersin, siis sarjan ykkösjoukkueen, pelaajia juuri näe. Jonathan Huberdeau, joka on ottanut NHL:n aliarvostetuimpien tähtipelaajien listalla monta askelta eteenpäin viime aikoina, on pistepörssin kolmosena 54 pisteellään, aivan Leon Draisaitlin ja Alexander Ovechkinin takana.
Seuraava Panthers-pelaaja on puolustaja Aaron Ekblad sijalla 43., ja hyökkääjä Sam Reinhart sijalla 47.
Huomattavampaa on se, että Panthersin kokoonpanossa on puolimatkan aattona peräti seitsemän yli kymmenen maalia tehnyttä pelaajaa. Huberdeau (15), Ekblad (10), Reinhart (11), Carter Verhaeghe (14), sekä Aleksander Barkov, Anthony Duclair ja Sam Bennett (17 maalia mieheen kaikilla kolmella).
Tähän lisäksi vielä 20-vuotias tulokas Anton Lundell (9), sekä kahdeksan maalin miehet Eetu Luostarinen ja Frank Vatrano.
Tästä tulee mieleen kauden 1977-78 Big Bad Bruins, jolla oli kokoonpanossaan kauden päättyessä yksitoista 20-maalin miestä. Ennätys, jota ei koskaan rikota.
Bill Zito ja scouttaaminen
Florida Panthersin managerina on syksystä 2020 toiminut mies, jonka työ on nostanut seuran huipulle.
“Meillä on ollut jonkinverran tuuria, ja useat kaverit ovat nousseet esiin oikeaan aikaan”, sanoi Panthersin GM Bill Zito Edmontonin sporttiradiossa torstaina. “Jonathan Huberdeau on pelannut todella hyvän kauden. Tätä on ollut tosi hauskaa katsoa.”
NHL-manageriksi voi tulla erilaisia polkuja pitkin. Yksi polku on toimia ensin pelaaja-agenttina, koska siinä tehtävässä on osattava samoja asioita kuin jääkiekko-organisaatiossakin tarvitaan. Ziton tapauksessa hän tuli neuvottelupöydän toiselta puolelta jääkiekkoseurojen johtoportaisiin alunperin agenttibusineksesta. Hän perusti ACME Sports LLC agentuurin Markus Lehdon kanssa vuonna 1995, ja ennen Floridaa työskenteli seitsemän vuoden (2013-19) ajan Columbus Blue Jacketsin palveluksessa.
Agentit käyttävät hyvin paljon aikaa ja vaivaa nuorten NHL-prospektien seuraamiseen ja suhteitten luomiseen heidän kanssaan. Pohjois-Amerikassa etenkin ehkä jo nuorempien pelaajien kanssa kuin Euroopassa. Zito kertoi radiohaastattelussaan, ettei hänellä tai Lehdolla – joka pelasi olympialaisissa – ollut NHL-taustaa pelaajina. Siksi heidän oli tehtävä todellista scoutin työtä agentteina.
“Meidän oli scoutattava asiakkaamme. Yksi ensimmäisistä oli NHL Draftin viimeisien pelaajien joukossa valittu Sami Salo (yhdeksäs kierros, 239., vuonna 1996. Pelasi 878 NHL-ottelua). Kimmo Timonen oli 10. kierroksen varaus (250. vuonna 1993). Tim Thomas, Brian Rafalski ja John Madden, joista kukaan ei saanut NHL-varausta.”
“Joten meidän oli pakko rakentaa agentuurimme scouttaamisella. Silloin pelaajiin otettiin yhteyttä vasta vähän myöhemmin. Heille alettiin puhua varausvuonna. Sillä tavalla hoidimme agentuuria siihen saakka, kunnes lähdin pois kahdeksan vuotta sitten.”
Zito kiittää nyt Columbuksessa oppimaansa, etenkin GM Jarmo Kekäläistä ja presidentti John Davidsonia.
“Se, mikä minulle oli hienoa Columbuksessa, oli Jarmon ja JD:n läsnäolo. Kaksi ihmistä, jotka auttavat, opettavat ja jakavat tietojaan. He ovat kumpikin hyvin avoimia. He antavat kritiikkiä hyväntahtoisesti, jotta voit oppia virheistäsi. Aina halukkaita ja avuliaita antamaan neuvoa.”
Sivuosien esittäjät
Se, miten NHL:n ykkösjoukkue on rakennettu, on pienen silmäyksen arvoinen asia. Tämä ei ole huonolla menestyksellä Draftin kautta hankittu tähtisikermä. Tärkeät runkopelaajat Alexander Barkov, Aaron Ekblad, Sam Bennett ja Sam Reinhart (kolme viimeistä Top-4 varauksia kesällä 2014) olivat toki huippuvarauksia. Bennett ja Reinhart eivät edes omia.
Puolustaja Gustav Forsling löytyi Chicagon organisaatiosta, missä hän ei koskaan tuntunut saavan mahdollisuutta. Sitä ennen Vancouver oli jo luopunut. Nyt hän pelaa isoja minuutteja. Ei pelannut Edmontonissa, mutta keskimääräinen peliaika yli 21 minuutin.
Sam Bennettin huomasivat kaikki Albertan taistelussa, koska hän pelasi fyysisesti. Mutta Flames ei uskonut.
Sentteri Carter Verhaeghe (lausutaan “verheighi”) pelasi farmiliigoissa 23-vuotiaaksi asti, sai yhden täyden kauden Showssa, ja muutti toiselle puolelle osavaltiota. Nyt tähtipelaaja NHL:ssä! Anthony Duclair kiersi viisi eri seuraa NHL:ssä, kunnes on nyt löytänyt hyvän kodin Floridasta. Yksi NHL:n nopeimpia pelaajia. Pelasi sen yhden kauden hyvin Arizonassa ketjussa Max Domin kanssa.
Uransa ihan alussa Manhattanilla “Duke of New York”-lempinimen saanut hyökkääjä on Panthersin paidassa tehnyt 26 maalia ja 62 pistettä 74 ottelussa. Plus 54 viimeisten kahden vuoden aikana. Pakko olla sarjan parhaita.
Sivuosien esittäjät huberdeautten, barkovien ja ekbladien pelin ympärille ja koko joukkueen täydentämiseksi on Panthersissä tehty tarkasti, jokainen tapaus kerrallaan. Ja onnea on varmasti ollut myös mukana.
“Jos olisit sanonut mitä hän tulee tekemään, päivää ennen kun teimme sopimuksen Verhaeghen kanssa, en olisi uskonut kuulemaani, rehellisesti sanottuna”, myönsi Bill Zitokin. “Meillä oli suunnitelma, että hänestä tulisi aika hyvä middle-six hyökkääjä meille. Mutta hän tuli ja nousi lentoon. Hän oli tehnyt hyvin pisteitä farmiliigassa, mutta oli mielenkiintoista, että scoutit, data-ihmiset ja tilastoekspertit olivat kaikki väärässä hänen suhteensa.”
“On siis annettava tunnustus Carterille itselleen”, naurahti Zito. “Koska hän tekee työn. Jokaikinen päivä.”
Mason Marchment on vielä yksi pelaaja, joka piiloitteli Toronto Maple Leafsin organisaatiossa. Yritteliäs pelaaja, joka sai mahdollisuutensa ja johon uskottiin Floridassa. Marchment ansaitsi itse mahdollisuutensa sen saatuaan. Kaikilla yllämainituilla on palkankorotuspäivä tulossa.
Huomattavaa, että tämä NHL-huippujoukkue on sivuosien esittäjien osalta pitkälti rakennettu proscouttaamalla muitten organisaatioitten farmeissa pelaavia, vähän yli kaksikymppisiä pelaajia. Ei enää junnuja, jotka syystä tai toisesta on unohdettu dieselintuoksuisiin bussiliigoihin.
Ammattilaisjääkiekossa on paljon hyviä pelaajia, jotka vain ansaitsevat mahdollisuuden. Tarvitaan vain joku, joka huomaa, näkee potentiaalin, uskoo ja antaa mahdollisuuden. Ja pelaaja, joka on valmis tekemään työn.
Ei kitkaa Old Schoolin ja data-maailman välillä
Vaikuttaa siltä, ettei Florida Panthersissä hukata aikaa vanhaan kunnon old school silmäscoutit vastaan edistyneet tilastonörtit – kaksinkamppailuun. Ei mitään ennakkoluuloja tai asenteita, kuten Moneyball-elokuvassa. Molempia arvostetaan ja tarvitaan. Floridassa toimitaan joukkueena myös tällä osastolla.
Panthersin analytics-osaston kärjessä on tilastoalan pioneeri Sunny Mehta, jonka nimen uskon kuulleeni ensimmäisen kerran jo ainakin 12 vuotta sitten.
Mehta on ilmeinen numeronero, mutta myös erittäin taitava muitten ihmisten kanssa käytävässä kommunikoinnissa.
“Hän osaa toimia hyvin kaikkien kanssa”, sanoi Bill Zito. “Pieni esimerkki Sunnyn taikuruudesta: muistan ensimmäisen päivän, kun Sunny tuli meille. Usein datamaailman taitajien ja vanhan koulun scouttien välillä on kitkaa. Joten me laitoimme pöytään Sunnyn istumaan Rick Dudleyn viereen.”
Dudley on entinen ammattilaispelaaja, joka on ollut rakentamassa useampia menestyksekkäitä jääkiekkojoukkueita kulissien takana. Loistava vanhan koulun taitaja.
“Kumpikaan ei aluksi sanonut sanaakaan. Päivän kääntyessä iltaan Dudley kutsui uutta ystäväänsä “Sun Dog”:iksi. “Come on Sun Dog, let`s go for a beer!”
“Sunny tulee mainiosti toimeen jokaisen kanssa, koska hänellä on hieno kyky simuloida informaatiota aivoillaan, sulattaa sitä, ja sitten selvittää sen muille yksinkertaisella ja ymmärrettävällä tavalla, ei ylimielisesti toiseen suhtautuen. Tavalla, josta on apua ja hyötyä. Hän on ollut erinomaisena apuna kaikessa; scouttaamisessa, valmennuksessa, pelaajakehtyksessä ja tulevaisuuden ennustamisessa. Sunny on tärkeä osa koko organisaatiomme toimintaa.”
Bob on taas Bob
Ja vielä maalivahtipeli. Sergei Bobrovski tuli kaksi vuotta sitten Floridaan seitsemän vuoden, $70 miljoonan sopimuksella. Diilin kahden ensimmäisen vuoden aikana saimme nähdä enemmän laskelmia miten tuo paperi ostetaan ulos, kuin tilastoja Bobin heikentyneestä torjuntapelistä.
Pelastukseksi ehdoteltiin jo 20-vuotiasta Spencer Knightia, johon Panthers sijoitti ensimmäisen kierroksen varausoikeuden (13.) kesän 2019 NHL Draftissä. Amerikkalainen ihmelapsi – jonkinlainen jenkkiversio Albertan Carter Hartista – joka on huomattavasti ikävuosiaan kypsempi tapaus.
Mutta Bob tekikin paluun huipulle tällä kaudella. Sekin oli asia, johon Panthersin organisaatiossa uskottiin. Myös edistyneitten tilastojen avulla. Spencer Knight on toistaiseksi aloittanut 15 ottelua (15 voittoa, 89.1%), Bobrovski 28 (20 voittoa, 92.5%)
Tolppienkin välissä Florida Panthersillä on ihannetapaus. Vanhempi, erittäin taitava ykkösvahti Sergei Bobrovski, joka toimii mentorina nuorelle tulevaisuuden vahdille. Knight ja Bob tulevat hyvin toimeen keskenään.
Hyvältä näyttää Floridassa
Hyvältä näyttää NHL:n lämpimissä kohteissa. Florida Panthersissä ja Tampa Bay Lightningissa. Carolina Hurricaneskaan ei ole kaukana. Panthers ei ole vielä valmis, mutta se on todella kova. Kaikkea tutkitaan ja analysoidaan Floridassa joka päivä, koko ajan. Floridan taistelusta voi Stanley Cupin playoffeissa tulla yksi odotetuimmista yhteenotoista.
Vain toinen pääsee lopulta jatkoon. Panthers on selvästi ottanut Lightningin etumatkaa kiinni viime aikoina. Voimmeko näkemämme perusteella sanoa, että Panthers on yhtä taitava kuin Tampa, mutta sen pelissä on vähän enemmän positiivista särmää, kovempaa otetta?
Yksi Florida Panthersin hyvistä ominaisuuksista tällä kaudella on ollut se, ettei se koskaan luovuta, tai putoa pois pelistä. Sillä on useampia voittoja, joissa se on noussut tappioasemasta. Panthers pelaa nopealla temmolla, taidolla ja se osaa tehdä maaleja.
NHL-pelaaminen on optimaalista Floridan kaltaisessa paikassa. Tietenkin aina muistetaan mainita edullinen verotus tietyissä osavaltioissa, joka täydentää vielä muita tekijöitä. Little Ball of Hate antoi tästä Bostonin näkökulmasta hauskan vastineen twitterissä pari päivää sitten:
Joku voisi sanoa, että sellaiset paikkakunnat kuten Florida, Tampa Bay, Carolina, Dallas, ja Vegas hyötyvät ilmaiseksi heidän käytettävissään verotussyistä olevasta keinotekoisesta kovasta palkkakatosta, jota muut eivät saa. Voisi sanoa, etteivät nämä seurat menestyisi näin hyvin, jos näissä paikoissa olisi osavaltion verotus olemassa.
Tämä on totta, mutta ei kaikki kaikesssa. Jokaisella alueella on omat etunsa, haittansa ja haasteensa. On kyse oikeista ihmisistä, jotka tekevät oikeat asiat, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla.
Jääkiekko ei toki ole ainoa asia, eikä edes tärkeä kaikkien ihmisten mielessä lämpimillä alueilla. Paineita ei ole samalla tavalla kuin Kanadassa tai perinteisillä Original Six-paikkakunnilla. Ihmisillä on paljon muitakin urheilulajeja joita seurata, ja muita asioita, joista valita tekemistä.
Lämmin ilmasto on hyväksi ihmiselle. Urheilijan kroppa lepää joka päivä, palautuu paremmin, ja energiaa vapautuu siten enemmän. Hienoja paikkoja asua ja tehdä työtä.
Jos käy vielä niin, että onnellisesti, että samalle paikkakunnalle saadaan tuotua oikeanlaisia pelaajia, oikeanlaatuisia persoonia ja oikeanlaatuista luonnetta pukuhuoneeseen, tulos voi olla näkemämme kaltainen. Aikaisemmin vitsailtiin, että lämpimillä NHL-paikkakunnilla pelaajat huolehtivat vain oikean aurinkovoiteen valinnasta ja golfinpeluusta välittömästi, kun kiekkoharjoitus on jotenkin saatu hoidettua ensin aamulla.
Kun joukkueessa on pelaajia, jota omistautuvat näissä ihanneolosuhteissa jääkiekolle; elävät, syövät ja nukkuvat jääkiekkoa, ja käyttävät tilaisuuden hyväkseen, saamme joukkueita, kuten Tampa ja Florida tänään ovat.
Jos keväällä on Panthersin vuoro metsästää Stanley Cupia, se ei ole mikään sattuma.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
