Yhdeksäntoista vuoden kirous päättyi
Maailman suurimmassa jääkiekkokaupungissa ei enää tarvitse puhua kirouksesta. Toronto Maple Leafs on voittanut pelisarjan Stanley Cupin playoffeissa ensimmäisen kerran sitten kevään 2004. Edmonton Oilers pudotti sisukkaan Los Angeles Kingsin. Tässä muutamia sekalaisia kommentteja.
Maple Leafsin 19 vuoden kirous päättyi
Juhlinta Tampassa, kaukana Etelä-Floridan tornadovyöhykkeellä, jonne ei edes yhdellä lennolla täältä pääse, näytti lähes ylimitoitetulta. Toronto Maple Leafs juhli John Tavaresin jatkoajalla tekemää maalia kuin se olisi ratkaissut Stanley Cupin.
Hanskat ja mailat saivat lentää jonnekin. Huutoa, kirkumista ja halauksia. Onnen ja helpotuksen ääniä.
Oli jotenkin kunnollista, että kapteeni ja Maple Leafsin pyjamat päällään poikana tunnetusti nukkunut John Tavares teki ratkaisevan maalin. Tavares, maailman monikulttuurisimmassa kaupungissa kasvanut portugalilaisen perheen poika. Hän kiersi Tampan maalia, syötti keltanokka Matthew Kniesin kanssa, ja lähetti kiekon maalille, jossa puolustaja Morgan Rielly oli yllättäen tekemässä maskia Andrei Vasilievskyin eteen.
Tampassa näytti olevan paljon Leafsin kannattajia, mikä muistutti ajoista, jolloin Lightning ei vielä ollut kovin hyvä. Oli halvempaa ottaa lento Kanadasta Tampaan ja hankkia pääsylippu, kuin nähdä sama peli Torontossa.
Hockey Night in Canada näytti kymmenien tuhansien fanien juhlintaa Toronton kaduilla.
Helpotuksen saattoi aistia tuhansien kilometrien päähän. Toronto Maple Leafs oli kaatanut kolme vuotta ja vähän päälle NHL:n minidynastiana pidetyn Tampa Bay Lightningin kuudessa ottelussa.
Ensimmäinen sarjavoitto Stanley Cupin playoffeissa Torontolle sitten kevään 2004. Britney Spears taisi olla vallassa oleva pop-prinsessa siihen aikaan. NHL:ssä ei vielä tunnettu palkkakattoa. Monta vuotta on kulunut ja paljon vitsejä on veistetty Leafsistä sen jälkeen.
Tilastot ovat uskomattomat. Tuossa ajassa, siis 19 vuoden aikana, Maple Leafsin klassiseen peliasuun on pukeutunut 268 kenttäpelaajaa ja 33 maalivahtia. Seitsemän eri valmentajaa ja kuusi manageria. Sarjavoittojen välissä elettiin 6,948 päivää.
Toronto hävisi välillä yksitoista pelisarjaa peräkkäin.
Lämäristä loistavan kirjan kirjoittanut Jonathon Jackson twiittasi erikoisimman ja vähän synkän tilastoknopin: Sheldon Keefe on ainoa elossa oleva pelisarjan voittanut Toronto Maple Leafsin valmentaja. Viime kerralla voittanut iso irlantilainen Pat Quinn ei ole enää keskuudessamme. Pyramid Powerista kuulu, 1970-luvulla valmentanut Red Kelly kuoli vuonna 2019.
Toronto Maple Leafs on Kanadassa ikuinen suuren median suosikki. Harrypottermaisen nörttimäisen GM Kyle Dubasin, taitavien Auston Matthewsin, Mitchell Marnerin ja William Nylanderin sekä valmentaja Kyle Dubasin aikakaudella Leafsiä on hehkutettu jatkuvasti jääkiekon kotimaan valtakunnallisessa mediassa.
Kerrankin tuo hehkutus on ansaittua.
Tämä vuoden 2023 Leafs ei ole pelkästään muutaman taitavan kikkapojan joukkue. Ratkaisevassa ottelussa se blokkasi peräti 29 laukausta. Tilasto, joka kertoo uhrautumisesta joukkueen eteen oman terveyden kustannuksella.
Auston Matthewsin nimiin kirjattiin neljä niistä.
Toronto Maple Leafs ei ole vuosiin pelannut jääkiekkoa enää toukokuussa, jolloin vain parhaat enää pelaavat. Nyt se jää odottamaan Boston Bruinsin ja Florida Panthersin pelisarjan voittajaa vastustajakseen Stanley Cupin playoffien toiselle kierrokselle.
Toronton kauan kärsineet fanit huusivat haluavansa Floridan kaupunkinsa yössä. Boston Bruins oli aina yksi rikkoutuneen ensimmäisen kierroksen kirouksen pahimmista ylläpitäjistä. Jos Bruins tulee Leafsiä vastaan, Torontolla on jälleen yksi kirous rikottavanaan.
Long Time Coming
Leafsin valmentaja Sheldon Keefe toi pelin jälkeisessä pressissään helpottuneena mieleen tämän kirjoittaneen suosikki Bruce Springsteen -biisin.
“It`s been a long time coming”, sanoi Keefe toimittajille. Ja heti perään huomautti, ettei joukkue ole koko kauden ajan puhunut voittamisesta ensimmäisellä kierroksella. Tämä ryhmä haluaa voittaa Stanley Cupin. Loordi Stanleyn luo ei pääse, ellei ensin voita ensimmäisellä kierroksella.
Sheldon Keefe voi nyt valmentaa ilman kiroustaakkaa. Toronton valmentajalla on aina paineet päällä, oli tilanne mikä tahansa, mutta nyt taakka keveni varmasti. Ehkä koko joukkue alkaa nyt pelaamaan vapautuneesti.
1967. Lähes yhtä hurja luku kuin silloin New York Rangersin voitettua lähes kolmekymmentä vuotta sitten kuulemamme huuto “1940”. Vielä kaikkia mainittujakin isompi ja kauemmin voimassa ollut kirous.
Kirous Toronto Maple Leafsin tapauksessa, kaikki nämä todelliset tai kuvitellut tai itse keksityt kiroukset, ovat seurauksia epäonnistumisista. On oikeastaan väärin, että nykyisen Leafsin kokoonpanon pelaajat joutuivat ja joutuvat niitä kantamaan selässään, koska monet niistä ovat ihan muitten aiheuttamia läheltä ja kaukaa historiasta.
Tämä versio Toronto Maple Leafsista ansaitsi voittonsa. Se voitti kolme kertaa jatkoajalla, kaikki kerrat vieraissa. Se kaatoi todella kovan vastustajan. Sen parhaat pelaajat olivat sen parhaita pelaajia. Kulunut klisee, mutta aina totta.
Kerrankin joukkueenjohdon tekemät ratkaisut onnistuivat. GM Kyle Dubas hankki oikeat pelaajat. Ryan O`Reilly ei sittenkään ole parhaat päivänsä nähnyt, vaan kaikki kaikessa Leafsille playoffeissa. Luke Schenn palasi hänet varanneeseen joukkueeseen kokeneena konkarina tuomaan kovuutta, jota Leafsiltä sanottiin puuttuneen.
Joukkueen nuorin pelaaja, vain kolme viikkoa sitten Minnesotan yliopiston joukkueessa pelannut Matthew Knies (lausutaan “Nais”) oli jäällä kaikkien kolmen Leafsin jatkoaikamaalin aikana Tampaa vastaan. Joko hän on sopeutunut NHL-vauhtiin hetkessä, pelaa tajuamatta miten kovassa liigassa hän oikein on, tai NHL ei olekaan niin kova kuin luulimme. En osaa sanoa.
Ehkä nyt oli oikea aika pudottaa Tampa Bay Lightning valtaistuimelta. Kolme pitkää kevättä oli ottanut veronsa. Bolts kärsi loukkaantumisista ja niin tärkeitten sivuosien esittäjien menettämisistä ison rahan perään useampana vuonna peräkkäin.
Lightning ei pelannut huonosti. Nuo kolme jatkoaikatappiota olisivat hyvin voineet olla kolme jatkoaikavoittoa hieman paremmalla onnella.
John Tavares sanoi poikavuosiensa aikaisen joukkuekaverinsa ja hyvän ystävänsä, Tampa Bay Lightningin kapteenin Steven Stamkosin antaneen kättelyjonossa ohjeen:
“Keep going”
Edmonton Oilers jatkoon
Heti Toronton pelin päätyttyä Tampassa, alkoi Amerikan vasemmalla rannikolla, toisen suuren veden äärellä toinen tärkeä jääkiekko-ottelu. Edmonton Oilers kaatoi sisukkaan Los Angeles Kingsin myös kuudessa ottelussa.
Kun NHL:ssä pelaava jääkiekkoilija astuu vaa`alle ja ensimmäiseksi numeroksi jää kuutonen, tuolla pelaajalla on oltava paljon sisua, rohkeutta ja iso sydän. Tämän kirjoittanut yritti puolustella 69-kiloisen Kailer Yamamoton pelaamista Edmonton Oilersissa kesäjoukkueensa pelaajille juuri torstai-iltana sillä, että vaaditaan paljon rohkeutta pelata NHL:ssä tuon kokoiselta pelaajalta.
“Niin vaaditaan minun tuulilasiini iskeytyvältä hyttyseltäkin”, sanoi yksi pohjoisen öljykentillä karaistuneista kavereistani. Ei ole helppoa päästä öljyfanien kovan seulan läpi tässä kaupungissa.
LA Junior Kingsin kasvatti oli jotenkin sopiva mies lähettämään ison Kingsin golf-kentille, tai jonnekin.
Emme tule näkemään seitsemättä peliä Rogers Placella maanantaina. Seuraa yksi jokaisen läntisen konferenssin pelejä katsoneen unelmasarjoista: Edmonton Oilers vastaan Vegas Golden Knights.
Edmontonin tapauksessa ei tunneta mitään “Wayne Gretzkyn kirousta” tai mitään sellaista. Myös Oilers joutui kylmän totuuden eteen ennen sarjavoittoaan Kingsistä. Neljännessä pelissä se oli voitoissa tappiolla 2-1 ja maaleissa 3-0 ensimmäisen erän jälkeen.
Sen jälkeen pelatuissa yhdeksässä erässä Edmonton teki 16 maalia. Ratkaisevassa ottelussa sen sivuosien esittäjät nousivat ratkaisijoiksi. Klim Kostin teki kaksi maalia ja syötti yhden. Kailer Yamamoto teki ratkaisumaalin ja oli syöttäjänå toisessa.
Los Angeles Kings on tunnettu puolustavaan peliin perustavana ryhmänä, joka ei koskaan anna periksi. Parempi joukkue hyökkäyspäässä kuin mitä yleisesti ymmärretään. Erinomaisesti valmennettu, parempi kuin vuosi sitten.
Kunniaa Edmontonin valmentaja Jay Woodcroftille. Hän keksi keinot ja voitti mentorinsa Todd McLellanin toisen kerran peräkkäin Stanley Cupin playoffeissa.
Kova, fyysinen, täynnä isoja tunteita oleva sarja tulossa Oilersin ja Vegasin välillä.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton

