Yksi RFA-sopimus tehty, yhdeksän jäljellä
12 min
Avaako Zach Werenskin tekemä sopimus RFA-suman ainakin puolustajien osalta? Tässä sekalaisia huomioita, kun harjoitusleirien alku on enää vain muutaman päivän päässä. (Kuva: TT)
Avasiko Zach Werenskin sopimus padon pakkiosastolla?
Columbus Blue Jacketsin puolustaja Zach Werenski allekirjoitti maanantaina kolmen vuoden siltasopimuksen, arvoltaan $15M. Sopimukseen kuuluu mielenkiintoinen yksityiskohta – viimeisen kauden palkka on seitsemän miljoonaa dollaria. Tämän ansiosta Jackets joutuu tarjoamaan vuonna 2022 vieläkin rajoitetulle vapaalle agentille tuon seitsemän miljoonaa pitääkseen hänet kokoonpanossa (qualifying offer eli QA).
Käytännössä 22-vuotias Werenski laittoi puumerkkinsä siis neljän vuoden, $22M arvoiseen paperiin.
Vähän samalla tavalla kuin jo heinäkuun ensimmäisenä neljän vuoden diilinsä allekirjoittanut Timo Meier sai $24M arvoisen sopimuksensa viimeiselle vuodelle $10m. San Jose Sharks saattoi antaa nuorelle hyökkääjälleen siis viiden vuoden, $34M sopimuksen. Ja sen jälkeen hän pääsee valitsemaan korkeimman tarjouksen UFA:na.
Zach Werenski on tärkeä pelaaja CBJ:lle. Hän pelaa parina useimmiten Seth Jonesin kanssa, yksi koko NHL:n parhaista pakkipareista. Werenski on ihannepuolustaja; iso ja vahva roikale, erittäin hyvin luistimillaan liikkuva, kova ja tarkka laukaus siniseltä. Hän pystyy laukomaan kiekon nostamatta mailaansa paljoakaan.
Mutta avaako Werenskin tekemä sopimus viimeinkin suman ainakin puolustajien osalta?
Jäämme odottamaan samantyyppisiä diilejä Flyersin Ivan Provorovilta sekä Bruinsin Charlie McAvoylta ja myös Brandon Carlolta.
Mielestäni Zach Werenski teki oikein, kun hän allekirjoitti ennen leirin alkamista. Hän olisi voinut ehkä nyhtää vähän enemmän rahaa odottamalla, mutta tämä on oikea ja urheilullisin ratkaisu.
Kuka välittää leirin alkamisesta?
NHL-harjoitusleirit alkavat parin päivän päästä. Kaikki pelaajat ovat jo palanneet pelipaikkakunnilleen.
Historiallisen, vieläkin ilman sopimuksia olevan RFA-ryhmän sopimuksia odotetaan vieläkin. Zach Werenskin nimi saatiin jo pyyhkiä pois listalta, muut jatkavat.
Tässä tilanteessa kysymys onkin, ketkä näistä pelaajista todella välittävät leirin alkamisesta? Kenelle heistä training camp on niin tärkeä asia, että sen lähestyminen aiheuttaa todellisia paineita sopimukseen pääsemiseksi?
On kyse uudesta sukupolvesta pelaajia, joita on koulutettu agenttien toimesta jo kuukausien ajan tätä tilannetta varten. Itse runkosarjan alkua lokakuun alussa pidetään isompana ja tärkeämpänä päivämääränä. Oikeitten pelien missaaminen on isompi juttu kuin harjoittelukaudelta poisjääminen.
Jonkun Brayden Pointin voisi kuvitella haluavan leirille mahdollisimman pikaisesti. Hän pelaa joukkueessa, jota pidetään ennakkosuosikkina. Juuri nyt sivuun jääminen ei tunnu järkevältä.
NHL alkaa keskiviikkona, lokakuun 2. päivänä, neljällä ottelulla. St. Louis Blues nostaa Stanley Cup-viirin ja tuo varmasti myös itse loordi Stanleyn jäälle ennen kotiavaustaan Washington Capitalsia vastaan. Muissa otteluissa Toronto Maple Leafs saa vieraakseen Ottawa Senatorsin, Vancouver Canucks tulee Edmontoniin, ja San Jose Sharks vierailee Las Vegasissa.
On mahdotonta uskoa, että kaikki yhdeksän joukosta Mitch Marner, Mikko Rantanen, Patrik Laine, Brayden Point, Kyle Connor, Matthew Tkachuk, Brock Boeser, Charlie McAvoy, ja Ivan Provorov enää ehtivät tekemään sopimuksensa ennen harjoitusleirien alkua.
Tulemme siis näkemään uusia williamnylander-tapauksia, mikä on tylsää. Nylander sai enemmän rahaa pysymällä syrjässä joulukuuhun saakka, ja pelasi sitten pettymyksellisen kauden.
On huomionarvoista, miten NHL-fanien suhtautuminen näihin tapauksiin on muuttunut noin 20 vuodessa. Joskus vuosituhannen vaihteessa fanit olisivat jossain vaiheessa kääntyneet näitä suosikkejaan vastaan, ja syyttäneet heitä ahneudesta. Nytkin mietityttää, kuinka monta kertaa Toronto Maple Leafsin uskolliset ja paljon kärsineet kannattajat haluavat kuulla Mitch Marnerin sanoneen ei yli kymmenen miljoonan dollarin vuosipalkalle.
Torontossa poikalasten oletetaan haluavan pelata Maple Leafsissä heti, kun he tulevat äitinsä kohdusta. Poikkeuksia toki on.
Joku näistä pelaajista tullaan mahdollisesti treidaamaan. Mahdotonta kuvitella miten sellainen kauppa voisi kannattaa.
Jets erikoisessa tilanteessa
Winnipeg Jets on erikoisessa tilanteessa, koska sillä on peräti kaksi pelaajaa mukana tässä, Patrik Laine ja Kyle Connor. Jetsillä on vähän yli $15.4M tilaa palkkakaton alla (lähde: CapFriendly.com), mikä on paljon, mutta voi käydä tiukaksi molempien pitämiseksi. Jos ajatellaan Connorin tekevän sopimuksen, jonka AAV on jossain $7M tienoilla tai vähän yli, ja Laineen diilin menevän vielä siitäkin yli.
Jos Kyle Connor tekee pitkän sopimuksen, hänen vuosiansionsa voi nousta kahdeksaan miljoonaan, ja jos Laine tekee lyhyen parin vuoden siltadiilin, hänen ansionsa voi jäädä jonkin verran alemmaksi per kausi. On vaikeaa arvioida, mitä Laineen leiri lopulta tekee.
Jetsin on onnistuttava tuomaan molemmat kotiin jotenkin samanaikaisesti. En osaa cap hit -sääntöjä tarkemmin, mutta Jetsille jokainen päivä on tärkeä, kun kausi alkaa. Sopimukset on saatava tehtyä. Ratkaisu voi olla lyhyempi, niin sanottu siltasopimus Laineelle. Siinäkin tapauksessa vaikea arvioida numeroa. Pelaajalle, joka “huonolla” kaudella teki 30 maalia?
Kaukalossa Winnipeg Jetsillä ei ole varaa pitkiin poissaoloihin. Central on ehkä NHL:n kovin divisioona, täynnä joukkueita, jotka voivat viedä Stanley Cupin. Laine ja Connor tekivät viimeisen kahden kauden aikana yhteensä 139 maalia – yli neljäsosan koko joukkueen maalituotannosta.
Yleisesti, useimmat NHL-seurat haluavat pitkiä sopimuksia näille pelaajille, koska markkinahinnat todella hyvien pelaajien taidoille eivät koskaan näytä menevän alaspäin.
Lyhyempien diilien takana on myös liigan kirstuun tulossa olevat rahat odotetusta uudesta Yhdysvaltojen TV-sopimuksesta syksyllä 2021. Amerikan TV-oikeuksista maksettaneen niin suuri summa, että se vaikuttaa palkkakattoon tuntuvasti.
Justin Faulk ja Anaheim
Carolina Hurricanesin varakapteenin A paidassaan luisteleva Justin Faulk on 27-vuotias, 559 NHL-ottelun keskikokoinen ja vanttera veteraani. Hän oli `Canesin varaus kesän 2010 NHL Draftissä ja on pelannut koko uransa Carolinan organisaatiossa, mutta nyt näyttää siltä, että tuo aika on lähestymässä loppuaan. Sopimusta on jäljellä tämä vuosi. Hän on yksi ensi kesän UFA-nimistä.
Faulk on pelannut pääasiassa kakkosparissa Brett Pescen parina. Hän laukoo rightin puolelta ja osaa pelata kiekon kanssa taitavaa ja luovaa peliä. Ykkösylivoimassa siniviivalla.
Anaheim Ducks ja Carolina Hurricanes ovat raporttien mukaan sopineet jo Justin Faulkin treidaamisesta lähelle Disneylandia, mutta diilin esteenä on Faulkin sopimuksesta löytyvä lista joukkueista, joihin häntä ei saa kaupata. Ilmeisesti pelaaja haluaa samalla allekirjoittaa myös seuraavan sopimuksensa uuden seuran kanssa, ennen suostumista.
Raporttien mukaan laitahyökkääjä Ondrej Kase on pelaaja, jonka Carolina haluaa vaihdossa. Kase on ollut `Canesin toivelistalla jo pitempään. Hän on vasta 23-vuotias, vähän pienikokoisempi hyökkääjä, joka on kärsinyt loukkaantumisista. Vain 149 ottelua kolmessa kaudessa.
Kase on kovalla vauhdilla vipeltävä, erittäin nopea pelaaja, jonka yritystä ja energiaa on todella hauskaa katsella. Oiva pelaaja huippuketjun täydentäväksi laituriksi.
Jos Faulk for Kase -kauppa toteutuu, Carolina saa tärkeitä säästöjä palkkakaton alle ja erittäin mielenkiintoisen pelaajan.
Anaheim Ducksin GM Bob Murrayn touhu ihmetyttää. Miksi treidata pois sekä Sami Vatanen että Brandon Montour ja nyt yhtäkkiä tarvitaankin pakkia, joka osaa pelata kiekon kanssa, mutta ei ole kuuluisa puolustuspelistään?
Markov ei mahdu enää Montrealin suunnitelmiin
Kaksi viime kautta KHL-kiekkoa Kazanissa pelannut Andrei Markov on 40-vuotias. Hän on pelannut kaikki 990 NHL-runkosarjaotteluaan Montrèal Canadiensin pyhä flanelli yllään.
Markov oli yksi parhaista Les Habitantsin puolustajista kautta aikojen, ja se on aika paljon sanottu. Hän luisteli tyylikkään pehmeästi, hän teki ratkaisuja pää kylmänä pysyen kaikissa tilanteissa ja syötöt osuivat aina suoraan lapaan. Hän pelasi niin pahuksen täydellisesti, ettei häntä edes aina huomattu sen takia niin paljon kuin hän olisi ansainnut. Pahojen polvivammojensa jälkeenkin hän oli parempi kuin useimmat, joilla oli kaksi tervettä jalkaa allaan.
Markov teki pelillään useammasta Canadiens-pakista parempia kuin he oikeasti olivat. Nämä samat pakit ansaitsivat kymmeniä miljoonia dollareita enemmän hänen ansiostaan.
Kaukalon ulkopuolella Voskresenskin mies oli jotenkin myyttinen, hiljainen hahmo. Hän antoi pelin puhua puolestaan.
Markov olisi halunnut palata Canadiensiin päättämään uransa, mutta GM Marc Bergevin ja omistaja Geoff Molson ilmoittivat joukkueen lähteneen jo toiseen suuntaan. Paljon nuoria ja lupaavia puolustajia on tulossa.
Canadiens tarjosi sopimusta Markoville kesällä 2017, mutta silloin hän itse päätti lähteä KHL-kaukaloihin.
Kaikkien todellisten Habitants-legendojen tapaan myös Andrei Markov sai Montrealissa komean ranskankielisen lempinimen.
Adieu, Le Gènèral.
Pittsburghin kolmiodraama
The Athleticin toimittaja Rob Rossi kirjoitti sopivasti ennen training campin alkua artikkelin Evgeni Malkinin kesästä Moskovassa. Puhutuin osa artikkelia liittyi mainintoihin Malkinin ja Phil Kesselin väleistä viime kauden Pittsburgh Penguinsissä.
Juuri mukavasti Arizonaan laskeutunut Kessel saa haukkuja itsekkyydestään taas kerran. Malkinin väitetään uhanneen siirrolla pois The Burghistä jos Kessel jatkaa joukkueessa. Malkin ei julkisesti asiaa myönnä tietenkään. Pelaajalla on oltava aika iso rooli joukkueessa, jos hän voi ilmoittaa, että “saatte valita, hän tai minä”. Genolla toki niin suuri rooli varmasti on.
Olin aina kuvitellut, etteivät Phil Kessel ja valmentaja Mike Sullivan aina nähneet asioita ihan samalla tavalla, ja että se oli suurin ongelma. Malkinin viime kausi oli hänen 13 kautta kestäneen NHL-uransa huonoin; täynnä pettymyksiä, turhautumisia ja Genon omia riitoja valmentajansa kanssa.
Penguinsin runko on vanhentumassa. Kolme Stanley Cupia, ja joka kerta kun joukkue ei mene pitkälle, aletaan epäilemään ryhmän yhtenäisyyttä. Vähän sama tilanne kuin Chicago Blackhawksilla, joka rakentaa uutta joukkuetta vanhan rungon ollessa vielä mukana.
Ei unohdeta Eeliä ja Ollia
Nashville Predatorsin tulokasleiriltä tulevissa raporteissa ylistetään Eeli Tolvasen peliä. AHL:n Millwaukeessa lähes koko viime kauden pelannut maalitykki sanoo olevansa uransa parhaassa kunnossa ja itseluottamuksen olevan kunnossa.
Tolvasesta kohistiin paljon toissa kaudella, kun hän saapui Nashvilleen ennätyksellisen KHL-tulokaskautensa jälkeen. Sittemmin on ollut hiljaisempaa, kun nyt 20-vuotias lupaus on rakentanut perusteita NHL-uralle AHL:ssä. Showssa pelejä tuli sillä kaudella kolme ja viime kaudella neljä.
Nashville Predatorsin hyökkääjistöstä ei ole helppoa ottaa pelipaikkaa, mutta ehkä tämä on Eeli Tolvasen vuosi. Nashville Predators on organisaatio, joka ei luovuta toivoa prospektiensa suhteen kovin helposti.
Mukavaa nähdä pelaaja, joka aikoo ottaa paikkansa maailman kovimmassa jääkiekkoliigassa vanhanaikaisella tavalla: ansaitsemalla sen.
Eeli Tolvasen laukaus on yhä eliittiluokkaa. Asia, jota ei oikeastaan voi opettaa.
Toinen huomiota pirteillä esityksillään tulokasleirillä herättänyt suomalaispelaaja on Vancouver Canucksin puolustaja Olli Juolevi.
Tuntuu usein siltä, että me palaamme tuohon kesäkuiseen iltaan Buffalossa vuonna 2016 aina uudelleen ja uudelleen, vain eri syistä. London Knightsissa juuri erittäin arvostetun Memorial Cupin voittanut Juolevi oli NHL Draftin ensimmäisen kierroksen korkeimmalta varattu puolustaja (6.).
Nyt kolme vuotta myöhemmin hän on ainoa tuon Draftin Top-15 pelaaja, joka ei ole vielä pelannut NHL:ssä.
Juolevin jälkeen varattiin sellaisia puolustajia, kuten Mihail Sergachev (9.), Charlie McAvoy (14.), Jakob Chychrun (16.) ja seuraavana päivänäkin vielä Samuel Girard (47.) ja Juolevin Knights-joukkuekaveri Victor Mete (100.).
Varauskesää seurasi toinen kausi Londonissa ja sen jälkeen ei pelkästään viikko, vaan koko kausi Turussa. Viime kaudella Juolevi oli pelaamassa hyvää kautta Canucksin farmijoukkueessa Uticassa, kun polvivamma katkaisi kauden marraskuussa. Oikea polvi leikattiin 17. joulukuuta.
Olli Juoleviin ei enää kohdisteta viitosvarauksen paineita Vancouverissa. Canucksin kärkimiehet ovat nyt Elias Pettersson hyökkäyspäässä ja Quinn Hughes puolustuksessa. Nyt hänen toivotaan vain pysyvän terveenä ja onnistuvan rakentamaan NHL-uran lopulta. Harjoituksissa hän on pystynyt pitämään puolensa isoimpia pelaajia vastaan.
Juolevi on vasta 21-vuotias. Hän saattaa aloittaa ja pelata koko kauden AHL:ssä, mutta sekin on ok. Puolustajan kehittyminen NHL-pelaajaksi voi viedä enemmän aikaa.
Samat asiat, joitten ansiosta Olli Juolevi varattiin kesän 2016 NHL Draftissä ennen muita puolustajia, ovat vielä tallella. Hän on peliälykäs pakki, joka osaa lukea peliä ja on aina askeleen edellä. Syötöt lähtevät tarkasti, ja laukaukset nopeasti ja tarkasti.
Kaapo Kakko ja fantastinen maali
Ja vielä. Viime kesän NHL Draftin kakkosvaraus Kaapo Kakko oli syrjässä kahdesta ensimmäisestä Traverse Cityn prospektiturnauksen ottelusta vilustumisen takia, mutta antoi kolmannessa vahvan näytteen siitä, miten kaukana edellä hän on muista saman ikäisistä NHL-toivoista. Useimmat ovat jo tämän maalin nähneet, mutta tässä vielä kerran:
Kakon jatkoaikamaali oli fantastinen näytös huippuvarauksen taidoista. Joku oli laskenut, että Kakko teki viime kaudella seitsemän maalia vanhanaikaisilla.
Tottakai kyseessä on tulokaspelaajien turnaus. Suurin osa jäällä olleista junnuista ei tule pelaamaan NHL:ssä. Voisiko sama temppu onnistua NHL:ssä, tai olisiko edes sen yrittäminen järkevää? Yksi puolustaja pysyisi todennäköisesti perässä luovuttamatta.
Vauhti tulee kovenemaan pääleirillä, leiripeleissä ja sen jälkeen kunnolla, kun oikeat NHL-pelit alkavat.
Kakko on kantanut tulokasleirillä paitaa numero 45. Rangersin toimintaa läheltä seuraava toimittaja, New York Postin loistava Larry Brooks on jo raportoinut, että viime kaudella numerolla 24 pelannut Boo Knieves on luovuttamassa numeroaan jollekin toiselle pääleirillä. Knievesin kypärässä on nähty jo numero 15.
Kuka se joku toinen sitten lieneekään…
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
Jouninposti@shaw.ca
Lue myös
