Omien todennäköisyysarvioiden tekeminen

Vedonlyönti on harrastus, jossa ei voi olla koskaan valmis. Suurimmalle osalle riittää pienen lisäjännityksen saaminen viihdevedonlyönnin menossa, osa taas suhtautuu vedonlyöntiin voitettavana pelinä. Tässä pelissä omaa osaamistaan voi kehittää lähes loputtomissa määrin ja tasoaan voi mitata NordicBetin vedonlyönnin tuhansissa tarjolla olevissa otteluissa joka päivä.

Jotta vedonlyöntiä voi tehdä pitkällä aikavälillä voitollisesti, pitää pelata positiivisen odotusarvon kohteita, eli ylikertoimia. Ylikertoimien määritelmänä on todennäköisyysarvion ja kertoimen tulo, joka on suurempi kuin yksi. Miten se todennäköisyysarvio sitten määritellään? Tätä pohditaan NordicBetin vedonlyöntioppaan 10. artikkelissa vedonlyönnin ammattilaisen Janne Hakulisen johdolla.


Tuplaa pelikassasi

Oletko valmis laittamaan vedonlyöntiosaamisesi testiin? Avaa tili NordicBetille ja hyödynnä uuden asiakkaan 100 %:n ensitalletusbonus, jolla tuplaat ensimmäisen talletuksesi aina 100 euroon asti.

Esimerkki: Avaat tilin ja talletat 100 euroa. Hyödyntämällä NordicBetin uuden asiakkaan ensitalletusbonuksen saat 100 euron talletuksesi lisäksi 100 euroa bonusrahaa, jonka voit käyttää vedonlyönnissä.

Avaa tili muutamassa minuutissa alta ja liity Pohjolan johtavan vedonlyöntiyhtiön joukkueeseen!

Lue bonuskohtaiset säännöt ja ehdot ennen bonuksen lunastamista. K18. Pelaathan vastuullisesti. NordicBetin tomintaa sääntelee Malta Gaming Authority lisenssillä MGA/CRP/108/2004.


Todennäköisyysarvioissa monta polkua, sama päämäärää

Tapoja todennäköisyysarvioiden tekoon on monia. Kliseisesti sanottuna yhtä paljon kuin on todennäköisyysarvioiden tekijöitä. Metodit ja mallit ovat luonnollisesti erilaisia myös analysoitavasta lajista riippuen. Formula 1 –kisojen todennäköisyysarvioiden teko eroaa täysin Valioliiga-ottelun 1X2-todennäköisyyksien arvioimisesta. Samoin Euroviisujen arviointiprosessi on täysin erilainen kuin tenniksen.


Oikeita arvioita ei ole kenelläkään, eikä niitä ole edes olemassa.


Oikeita arvioita ei ole kenelläkään, eikä niitä ole edes olemassa. Se on toisaalta helpottava fakta. Kynnyksen omien arvioiden tekemiselle pitäisi olla matala. Jos asiasta on kiinnostunut, on tärkeintä aloittaa jostakin. Sen jälkeen kehitettävää riittää niin paljon kun vain aikaa on mahdollista käyttää. Valmiiksi arvioiden teon saralla ei tule koskaan. Seuraavassa muutama erilainen tapa, joilla omia todennäköisyysarvioita voi tehdä esimerkiksi jalkapalloon tai jääkiekkoon.

Toteutuneet lopputulokset ja ELO-luvut

Yksi tapa tehdä todennäköisyysarvioita on tutkia historiatilastoista, millaisiin lopputulosjakaumiin erilaisilla tasoeroilla on päädytty. Vähänkään merkityksellisen otoskoon kasaamiseksi voi kaivaa jostain sarjasta lopputulokset esimerkiksi Exceliin edellisten 10-15 kauden ajalta. Sen jälkeen jokaisen joukkueen voi rankata esimerkiksi kirjaimilla A-E sen mukaan, onko joukkue ollut kyseisellä kaudella sarjan parhaimmistoa, eli A-luokkaa, ylempää keskikastia eli B-luokkaa, keskikastia eli C-luokkaa ja niin edelleen.

Jaon voi tehdä suoraan sarjataulukoista, tai huomioida mukaan esimerkiksi maalieroa, vedonlyöntimarkkinan päätöskertoimia, pelaajien markkina-arvoja, laukaisu- tai xG-tilastoja ja niin edelleen. Kun jokaiselle kaudelle joukkueet on listattu tasoluokan mukaan, voi otoksesta tutkia, kuinka suuri osa esimerkiksi C-luokan joukkueen kotiotteluista B-luokan joukkueita vastaan on päättynyt kotivoittoon, tasapeliin tai vierasvoittoon. Samalla voi katsoa myös, paljonko kyseisissä otteluissa on tehty keskimäärin maaleja, tai kuinka moni ottelu on päättynyt yli tai alle 2,5 maalin tulokseen. Tuloksena saa esimerkiksi tämän näköisen taulukon:

ELO-luku ja toteutuneet lopputulokset - Vedonlyöntiopas

Taulukkoa voi käyttää sitten runkona todennäköisyysarvioiden tekoon kun rankkaa joukkueet tasoluokkiin kuluvalle kaudelle. Sen avulla saa jonkinlaista tartuntapintaa, mitä todennäköisyydet voisivat olla. Lisäksi on huomioitava toki ajankohtaiset asiat, kuten loukkaantumiset, motivaatiot ynnä muut.

Niin ikään toteutuneisiin lopputuloksiin perustuu ELO-lukuihin pohjautuva laskentajärjestelmä. ELO-luvut kehitettiin alun perin shakkiin, kahden pelaajan välisen suhteellisen tasoeron ilmoittamiseen. Järjestelmää on sittemmin soviteltu myös esimerkiksi jalkapalloon. ELO-luvut tarjoavat selkeän perusjärjestelmän, jonka avulla pääsee todennäköisyysarvioiden teossa alkuun, mutta oikotie onneen se ei ole.

Mallintaminen ja todennäköisyyslaskenta

Toteutuneita lopputuloksia syvällisempi tapa tehdä todennäköisyysarvioita, on mallintaa esimerkiksi maaliodotusarvoja ja laskea niiden kautta yksittäisten maalien todennäköisyyksiä esimerkiksi poisson- tai binomijakaumalla. Tämä arviointitapa on erittäin hyödyllinen muun muassa jalkapallossa ja jääkiekossa, koska samalla kertaa pystyy arvioimaan todennäköisyydet ottelun 1X2-lopputuloksille, eri tulosvedon lopputuloksille, tasoitusvedoille ja maalimäärävedoille.

Maaliodotusarvojen mallintamisessa pyritään vastaamaan kysymykseen, mikä on joukkueen X maaliodotusarvo joukkuetta Y vastaan. Sama tehdään luonnollisesti molemmille joukkueille. Lisäksi huomioidaan kotietu, jonka voi osaltaan ajatella myös vierashaittana. Kotietua ei tällaisessa mallinnustavassa tutkita koti- ja vieraspeleistä kerättyjen pisteiden mukaan, vaan koska kyseessä ovat maaliodotusarvot, kotietukin tutkitaan maalikeskiarvojen tai esimerkiksi xG-lukemien kautta.

Yksittäiseen otteluun mallinnetut maaliodotusarvot syötetään sen jälkeen esimerkiksi poisson-laskuriin, joka antaa todennäköisyydet molemmille joukkueille tehdä 0, 1, 2… maalia. Sitä voi laskea todennäköisyydet eri lopputulosvaihtoehdoille. Esimerkiksi 1–0-tuloksen todennäköisyys on kotijoukkueen yhden maalin todennäköisyyden ja vierasjoukkueen nollan maalin todennäköisyyden tulo.

poisson jakauma vedonlyöntiopas

Poisson-jakauma antaa liian pieniä todennäköisyysarvioita jalkapallossa tasapeleille, joten moni käyttää laskelmissa jonkinlaisia korjauskertoimia. Erilaisia tutkimuksia aiheesta löytyy internetistä, esimerkkinä Dixon-Coles-malli.

Simulointi

Todennäköisyyksiä voi arvioida myös simuloinnin kautta. Esimerkiksi jalkapallo-ottelun simulointiin voi käyttää Monte Carlo –menetelmää. Sitä varten täytyy tutkia ensin, millä intensiteetillä joukkueet tekevät maaleja per peliminuutti. Intensiteetit muuttuvat luonnollisesti tilanteen mukaan, esimerkiksi 4–0-johdossa oleva joukkue saattaa nostaa jalkaa jo kaasulta ja alkaa säästellä energiaa.

Monte Carlo –simuloinnin voi rakentaa niin, että peliä lähdetään juoksuttamaan eteenpäin minuutti kerrallaan, 0–0-tilanteesta alkaen. Joka minuutin kohdalla tehdään simulaatio, onnistuuko jompikumpi joukkue maalinteossa, tai saako toinen joukkue esimerkiksi punaisen kortin, joka vaikuttaa luonnollisesti paljon maalintekointensiteettiin. Simulaatiosta muodostuu eri skenaariot ja todennäköisyydet ottelun mahdollisille kuluille. Esimerkiksi 2–1-tilanteessa mahdolliset skenaariot ovat kotijoukkueen siirtyminen 3–1-johtoon, vieraiden 2–2-tasoitus, tai ottelun päättyminen 2–1-tulokseen.

Todennäköisyysarvioissa kannattaa hyödyntää simulaatioita mahdollisimman puhtaan ja rehellisen arvion saamiseksi.

Simulointi on syytä tehdä useita tuhansia tai kymmeniä tuhansia kertoja yhdelle ottelulle, jotta ulos saatavien todennäköisyysarvioiden tarkkuus paranee. Ilman ohjelmointiosaamista tällaisen simulaation tekeminen ei ole suotavaa. 

Lue oppaan seuraava osa: Peesaaminen


Valmis hyppäämään vedonlyönnin maailmaan? Avaa pelitili NordicBetille muutamassa minuutissa klikkaamalla alta – tarjoamme sinulle ensimmäisen talletuksesi tuplana 100 euroon asti. Jos olet jo asiakas, siirry Pohjolan kattavimpaan kerroin- ja kohdevalikoimaan klikkaamalla tästä.