Copa América on Tärkeä etappi Qatarille

Tulevassa Etelä-Amerikan mestaruusturnauksessa Brasilian nurmimatoilla nähdään todellinen jalkapallokummajainen, kun Arabian niemimaan upporikas öljyvaltio Qatar lähettää maajoukkueensa Copa Americaan. Samalla nähdään tulevan MM-kisaisännän esiinmarssi kansainvälisellä futisnäyttämöllä. (Kuva: TT)

Ymmärtääkseen miksi Qatarin osallistuminen tulevaan Copa Americaan on merkittävää, täytyy palata ajassa lähes 10 vuotta taakse päin.

Qatar on jo valtion tasolla poikkeuksellinen. Pieni ja pääosin hiekan peittämä maapläntti Persianlahden rannalla oli pitkään arabidynastoiden hallinnassa ja kuului vuodet 1868-1916 Ottomaanien valtakuntaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue liitettiin brittiläiseen imperiumiin, kun aluetta johtanut Al Thanin suku pyysi briteiltä suojelua kilpailevia heimoja vastaan. Itsenäiseksi emiirikunnaksi Qatar muuttui syyskuussa 1971.

Vielä brittivallan aikaan Qatarin pääelinkeino oli helmenkalatus. Lähinnä autiosta aavikosta koostunut emiirikunta on sittemmin rikastunut öljyllä ja noussut erittäin vauraaksi. 

Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston tilastoissa Qatarin bruttokansantuote on planeetan korkein asukasta kohden, noin 130 000 dollaria vuodessa. Pienessä maassa asuu 2,6 miljoonaa asukasta, mutta näistä vain 300 000 on qatarilaisia. Loput ovat siirtolaisia, jotka muun muassa rakentavat kolmen vuoden päästä pelattavien MM-kisojen näyttämöt.

Tarinan alku – joulukuu 2010

Qatar nousi kuningaspelin polttopisteeseen kertarysäyksellä joulukuussa 2010. Tuolloin FIFA myönsi sille vuoden 2022 MM-kisat.

Qatarin kisaisännyys oli todellinen jymypaukku, sillä Yhdysvaltoja pidettiin suurena ennakkosuosikkina. Olihan jenkkien kisahankkeessa lobbareina muun muassa maan entinen presidentti Bill Clinton, nyrkkeilijälegenda Oscar De La Hoya sekä elokuvaohjaaja Spike Lee.

Pienen öljymaan hakemuksen menestys oli yllättävää myös siksi, että FIFA-komitean arvioissa Qatar oli ainoa 2018 ja 2022 kisoja hakeneista maista, joiden operationaalisen riskitason arvioitiin olevan korkea. Venäjä sai keskitason riskiluokituksen, kun taas kaikkien muiden papereihin merkittiin ”low risk”.

Raportissa huolenaiheeksi nostettiin etenkin maan korkeat keskilämpötilat kesäkuussa, jotka ovat yleensä 41:n asteen luokkaa. Raportissa selvennettiin lämpötilojen olevan terveysriski sekä pelaajille että yleisölle. Myös logistiikka aiheutti huolta, sillä miljoonat kisavieraat pitäisi ahtaa Varsinais-Suomen kokoiselle alueelle. Viime kesänä Venäjällä vieraili 7,7 miljoonaa kisaturistia.

Qatar sai jalkapallon MM-kisat vuodelle 2022, ja vastaanotto oli vähintäänkin ristiriitainen. (Kuva: TT)

Harva yllättyi, kun FIFA:n korruptioskandaali lähti purkautumaan vuonna 2015. Pidätyksiä edelsi FBI:n tutkinnat, joista kävi ilmi qatarilaisten lahjoneen kisaisännyydestä päättäneen komitean jäseniä. Sittemmin FIFA korvasi 24-henkisen komitean 36 jäsentä käsittävällä neuvostolla ja siirsi päätösvallan kisaisännyyksistä kongressille, jossa jokaisella jäsenmaalla on yksi ääni.

FIFA:n historian kirjoihin jääneestä ja Qatarille kisat jakaneesta komiteasta ainoastaan egyptiläinen Hany Abo Rida istuu nykyisessä neuvostossa. Kuningaspelin kattojärjestöä mafian lailla johtanut Sepp Blatter sai elinikäisen toimitsijakiellon ja lähes jokainen Blatterin komitean jäsenistä on ollut vähintään tutkittavana lahjusten vastaanottamisesta. Moni on myös tuomittu.

Yhtä kaikki Qatar sai kisat lahjomalla pientä piiriä ja on saanut pitää kisat vaikka stadiontyömailta on raportoitu lukuisista ihmisoikeusrikkomuksista sekä puutteellisesta työturvallisuudesta. Erinäisten arvioiden mukaan kisa-areenat ovat vaatineet jo yli tuhat kuolonuhria. Maailman ammattiyhdistysliikkeiden kattojärjestö ITUC arvioi muutama vuosi sitten yli 4000:n rakennustyöläisen menettävän henkensä ennen kisojen avauspotkua.

FIFA vaikuttaisi kuitenkin todella haluavan kisat Qatariin, sillä aiemmat vakuudet stadionien viilennysjärjestelmistä jäivät vähin äänin unholaan, kun kisat siirrettiin pelattavaksi joulukuulle. FIFA on uudistunut korruptioskandaalin jälkeen, mutta kehitystä ei voi pitää järin rohkaisevana, sillä järjestön johto ei ole liiemmin ottanut kantaa esimerkiksi siirtotyöläisten epäinhimillisiin olosuhteisiin.

Viimeisin maata kohdannut kohu jalkapallon saralla nähtiin tammikuussa, kun HJK:n Riku Riski kieltäytyi Huuhkajien Qatarissa järjestetystä harjoitusleiristä eettisiin syihin vedoten. Riskin poisjäänti sai laajaa kansainvälistä huomiota ja nostatti keskustelua planeetan suurimman lajin vastuusta ihmisoikeusasioiden suhteen. FIFA ei ainakaan halua olla suunnannäyttäjä.

Urheilu on Qatarille ulkopolitiikkaa

Miksi Qatar sitten haluaa järjestää jalkapallon MM-kisat? Syy on ilmeinen. Öljymaa haluaa rakentaa positiivista imagoa urheilun keinoin. Urheilu on jopa kirjattu maan ulkopoliittiseen doktriiniin.

Positiivinen imago on erityisen keskeinen jännitteiden kiristyessä lähi-idässä. Qatar kuuluu Iranin johtamaan blokkiin ja on sitä kautta naapurimaa Saudi-Arabian vihollinen. Saudit ovat pyrkineet eristämään Qataria taloudellisesti ja syyttäneet maata terrorismin tukemisesta.

Panostukset urheiluun ovat näkyneet etenkin Qatarin ja Ranskan suhteissa. Erinäisten tietojen mukaan UEFA:n entinen puheenjohtaja Michel Platini oli aikeissa äänestää Yhdysvaltojen kisahakemusta joulukuussa 2010, mutta muutti mielensä Ranskan silloisen presidentin Nicolas Sarkozyn painostuksesta. Sittemmin Qatar on hankkinut Ranskasta miljardien arvosta lentokoneita, ostanut jalkapalloseura Paris Saint-Germainin sekä urheilukanava BeIN Sportsin.

Etenkin Qatarin ja PSG:n liitto on saanut paljon huomiota jalkapallopiireissä. Maailmanennätyssummalla hankittu brassitähti Neymar toimii tulevien MM-kisojen promoottorina. Jotkut ovat arvelleet qatarilaisten halunneen näpäyttää FC Barcelonaa, joka oli aiemmin päättänyt paljon kritiikkiä osakseen saaneen sponsoriyhteistyön Qatarin valtion lentoyhtiö Qatar Airwaysin kanssa. 

Yhtä kaikki, PSG:n omistava Qatarin valtionyhtiö ei tavoittele sijoituksellaan taloudellista voittoa, vaan PR-hyötyjä. Samalla tavalla toimii Manchester Cityn omistava Abu Dhabin emiirikunta.

Ennen jalkapalloon siirtymistä qatarilaiset ovat ehtineet operoida muun muassa yleisurheilun saralla, jossa se on värvännyt useita kestävyysjuoksijoita itäisestä Afrikasta oman lippunsa alle.

Yhdeksässä vuodessa on tapahtunut paljon

Qatarin jalkapallo kulminoituu luonnollisesti MM-kisoihin, joita on perustellusti kritisoitu kovaan sävyyn. Yksi kritiikin kohteista on ollut se, ettei maassa ole juurikaan futiskulttuuria. Tälläkin saralla Qatar on tehnyt lujasti töitä.

Maan pääsarja, Qatarin tähtien liiga on onnistunut houkuttelemaan muutamia kovan uran tehneitä huippupelaajia. 2000-luvun parhaisiin keskikenttäpelaajiin lukeutuva Xavi, Atletico Madridin ex-kippari Gabi, hollantilaistähti Wesley Sneijder sekä entinen Juventus-toppari Mehdi Benatia tienaavat eläkerahoja Qatarissa.

Ex-huiput tuovat kiinnostusta, mutta siinä sivussa Qatar on kehittänyt myös omaa futistaan. Maahan on perustettu jalkapalloakatemioita ja tuotu valmennusosaamista muualta. Olennainen osa pelaajakehitystä on ollut belgialaisseura KAS Eupen, jonka Qatar osti vuonna 2012. Moni nykyinen A-maajoukkuepelaaja on käynyt imemässä oppia Belgiassa.

Pelaajakehityksen ohella Qatar on kiinnittänyt muutamia tuontipelaajia. Portugalilainen Pedro Miguel, Ranskassa varttunut marokkolaisalgerialainen Karim Boudiaf sekä algerialainen Boualem Khoukhi ovat kaikki siirtyneet aikuisiällä Qatarin pääsarjaan, saaneet maan passin ja edustavat tätä nykyä Qataria. Kolmikon ohella ryhmästä löytyy useampi irakilaiset tai sudanilaiset sukujuuret omaava pelaaja.

Qatarin nousu tällä vuosikymmenellä on ollut räjähdysmäistä. Huipennus nähtiin tämän vuoden helmikuussa Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa pelatussa Aasian mestaruusturnauksessa, jonka Qatar voitti sensaatiomaisesti. Ennen historiallista mestaruutta Qatar oli edennyt kahdesti puolivälieriin ja jäänyt seitsemän kertaa alkulohkoon. Aasian mestaruuden myötä maa kipusi FIFA-rankingissa sijalle 55. Kuukausi ennen kisaisännyyden saamista marraskuussa 2010 Qatar löytyi FIFA-rankingin sijalta 113.

Tulevan turnauksen suuri mysteeri

Qatarin menestys Asian Cupissa oli Copa American järjestävälle CONMEBOL:ille taivaan lahja, sillä se sai sitä kautta urheilulliset perusteet arabimaan osallistumiselle. Todellisuudessa kutsut oli lähetetty Qatariin ja Japaniin jo ennen Aasian mestaruuskisoja.

Qatar on kaikin puolin tulevan turnauksen erikoisuus. Se tulee eri mantereelta, osallistuu Copa Americaan ensimmäistä kertaa, eikä ole koskaan pelannut MM-kisoissa.

Maan espanjalainen päävalmentaja Felix Sanchez Bas on jalkapallotaivaalla yhtä suuri mysteeri kuin Qatarin pääsarjan pelaajista koostuva joukkue. Barcelonassa varttunut Sanchez, 43, valmensi Barcan junioreita vuosina 1996-2006, mutta siirtyi qatarilaisen Aspire Academyn palvelukseen jo 13 vuotta sitten. Aspire Academy on maan urheilun valtiorahoitteinen moottori, joka on muun muassa koulinut korkeushyppääjä Mutaz Essa Barshimista lajinsa valion.

Sanchez vaikutti Aspire Academyssä seitsemän vuotta ja vaihtoi Qatarin juniorimaajoukkueisiin vuonna 2013. A-maajoukkueen Sanchez otti komentoonsa kesäkuussa 2017 ja jatkaa ainakin tuleviin kotikisoihin asti. Espanjalainen on näin ollen nähnyt maan urheilullisen kehityksen aitiopaikalta ja tuntee qatarilaisen jalkapallon läpikotaisin.

Qatar tulee takuulla olemaan Copa American nimettömin ja paperilla heikoin ryhmä. Joukkueen suurimmat tähdet ovat kapteeni Hasan Al-Haydos, laitapelaaja Akram Afif sekä peräti yhdeksän kertaa Asian Cupissa osunut kärkipelaaja Almoez Ali. Kolmikon nimet tuskin sanovat mitään suurelle tai edes pienelle yleisölle.

Yksilöiden sijaan Qatar luottaa kollektiivin voimaan. Asian Cupissa nurmella nähtiin lujaa uurastanut ryhmä, joka onnistui etenkin puolustuspäässä. Japanin kavennusmaali finaalin toisella jaksolla oli ainoa Qatarin verkkoon tehty osuma koko turnauksessa. Ennen finaalia maa puolusti muun muassa Etelä-Korean nollille puolivälierissä. Vastaavasti hyökkäyspäässä Qatar teki turnauksen uuden ennätyksen ladottuaan 19 osumaa. Sanchezin miehistö piti intensiteettiä yllä, mutta vetäytyi tarpeen vaatiessa tiiviiseen puolustusblokkiin. Asiantuntija-arvioissa 4–3–3-muodossa uurastanutta Qataria vertailtiin taktisella tasolla jopa MM-kultaa juhlineeseen Didier Deschampsin Ranskaan.

Qatarin iskukykyä suhteessa muihin Copa American osallistujiin on vaikea arvioida. Viimeisen viiden vuoden aikana Qatar on kohdannut Etelä-Amerikan maista Venezuelan ja Perun. Venezuela kaatui viime vuonna harjoituspelissä 4–3, kun taas Peru päihitti öljymaan syksyllä 2014. Liechtensteinin tai San Marinon kaltaisesta lilliputista on kuitenkaan turha puhua, sillä Qatar peittosi viime marraskuussa Sveitsin vieraskentällä pelatussa harjoitusottelussa, vaikka alppimaa oli liikkeellä lähes parhaalla miehistöllään.

Isossa kuvassa Copa America on Qatarille merkittävä askel matkalla kohti kolmen vuoden päässä häämöttäviä kotikisoja. Runsaasti negatiivista julkisuutta jalkapallopiireissä saanut maa näytti hauistaan Aasian mestaruuskisoissa, mutta Copa America on täysin eri kaliiberin näyttämö. Alkulohkon ottelut Argentiinaa, Kolumbiaa ja Paraguayta vastaan antavat osviittaa siitä, missä lähes tyhjästä yhdeksän vuotta sitten käyntiin polkaistu MM-kisaprojekti etenee urheilullisella tasolla.

Samalla Qatar edustaa jalkapallon uutta ilmiötä: valtiojohtoista ulkopolitiikan instrumenttia.

Jaakko Tiira