EM-futis 2021: Vedonlyöntiopas
6 min
Viime kisoissa uudistunut turnausjärjestelmä laski alkulohkovaiheen maalimääriä. Sama ilmiö jatkunee myös näissä kisoissa. Tällä kertaa lisähaastetta vedonlyöjille tuovat lisäksi lukuisat ottelut, joissa toisella osapuolella on kotietu. Tässä artikkelissa otetaan selvää, miten vedonlyöjä nämä haasteet selvittää.
Tasoerot kasvaneet
EM-kisat laajentuivat vuonna 2016 16 joukkueen kisoista 24 joukkueen kisoihin. Sen myötä karsintojen kautta mukaan pääsee aiempaa heikkotasoisempia joukkueita, kuten suomalaisten onneksi vihdoin meidän Huuhkajat. Näihin kisoihin karsittaessa uutta oli vielä Kansojen liigan mukaan tulo, ja sitä kautta yksi kisapaikka meni jakoon alimmalla tasolla D-liigassa pelanneiden joukkueiden kesken. Sen paikan vei Pohjois-Makedonia, jolle EM-turanus on Huuhkajien tapaan historian ensimmäinen. EM-historiassa täytyy mennä aika kauas, ehkä vuoteen 2004 ja Latviaan asti, kun mukana on ollut perustasoltaan yhtä heikko joukkue.
Nykyisessä kisasysteemissä 16 joukkuetta pääsee pudotuspeleihin, eli kuuden lohkovoittajan ja kakkosen lisäksi myös neljä parasta lohkokolmosta pääsee jatkoon. Sitä kautta isoja yllätyksiä eli alkulohkoon jäämisiä nähdään suurmaiden osalta entistä harvemmin. Esimerkiksi Venäjän MM-kisoissa, joissa jatkoon pääsi alkulohkosta vain kaksi parasta, alkulohkoon jäi muun muassa hallitseva maailmanmestari Saksa. Viime EM-kisoissa vuonna 2016 lopulta mestaruuden voittanut Portugali eteni puolestaan alkulohkostaan jatkoon kolmosena pelattuaan kaikki pelinsä tasan. Vanhalla kisasysteemillä lusitaanit olisivat lähteneet alkulohkon jälkeen laulukuoroon ja mestaruus olisi mennyt jollekin muulle.
Alkulohkovaihe entistä vähämaalisempi
Tällä hetkellä käytössä oleva 24 joukkueen turnaussysteemi tarkoittaa sitä, että alkulohkossa tärkeintä on olla häviämättä. Kuten Porugalin Euroopan mestaruuteen johtanut esimerkki näyttää, pelkillä tasapeleilläkin voi edetä nykysysteemissä jatkoon.
Nykyinen turnausjärjestelmä pudotti radikaalisti maalimääriä EM-kisoissa 2016, kun vertailukohtana ovat vuosien 2012 ja 2008 turnaukset.
24 joukkueen alkulohkossa maalikeskiarvo viisi vuotta sitten oli vain 1,9 per ottelu. Vuosina 2008 ja 2012 maaleja tehtiin alkulohkovaiheessa vielä liki 2,5 per peli. Maalimäärävedonlyönnin näkökulmasta muutos on järisyttävä. Esimerkiksi karsintapelien maalikeskiarvoista ei kannata paljoa perustaa, kun miettii totals-vetoja alkulohkovaiheessa. Yli 2,5 maalin pelaamiselle pitää löytää tässä turnausympäristössä todella hyvät perusteet.
Tämän vuoden turnauksessa on mukana vieläpä useita joukkueita, joiden vahvuudet ovat enemmänkin puolustus- kuin hyökkäyspelissä. Joukkueiden profiili oli samantapainen myös viisi vuotta sitten, kun mukana olivat muun muassa Islannin, Romanian ja Pohjois-Irlannin tapaiset joukkueet. Tällä kertaa kolmikko ei ole mukana, mutta vastaavasti Suomi, Pohjois-Makedonia ja Slovakia ovat joukkueita, jotka lähtevät EM-turnaukseen tiiviin puolustuspelin kautta. Isoista suosikeistakin esimerkiksi Ranska pelaa hyvin kontrolloitua futista ja on tottunut pärjäämään ennen kaikkea siten, että omissa ei kolise. Tarkemmin joukkueista voi lukea laajasta joukkueanaalyysit-artikkelistamme.
Kotiedun huomioiminen
Tällä kertaa EM-kisat on jaettu peräti 11 eri maahan. Aiemmin kisat on pelattu korkeintaan kahdessa eri maassa, kuten vuonna 2012 Puolassa ja Ukrainassa, tai vuonna 2008 Sveitsissä ja Itävallassa. Näin ollen valtaosa peleistä on pelattu puolueettomilla kentillä.
Tällä kertaa peräti yhdeksän joukkuetta pääsee pelaamaan otteluita kotikentällä, mikä täytyy huomioida vedonlyönnissä. Kaikki kolme alkulohkopeliään kotona pelaavat Italia, Tanska, Hollanti, Englanti, Espanja ja Saksa. Kaksi kotipeliä pääsevät pelaamaan Tanska, Skotlanti ja Unkari.
Tasaväkisten joukkueiden kohtaamisessa kotietu on eurojalkapallossa ollut keskimäärin hieman yli 10 %. Koronapandemian tyhjentämien katsomoiden myötä kotietu on pienentynyt. Tyhjille katsomoille pelattaessa se oli vain muutaman prosentin.
EM-kisoissa pelejä ei onneksi pelata tyhjille katsomoille, mutta paikkakunnasta riippuen rajoitukset nakertavat osan katsomokapasiteetista. Esimerkiksi Saksassa Münchenissä paikalle saadaan ottaa vain 20 % Allianz Arenan kapasiteetista, joten kotietu on hieman normaalia pienempi. Vastaavasti Unkari sallii Budapestiin täyden kapasiteetin, joten Unkarille voi laskea kotipeleihinsä täyden kotiedun, vaikka paikalla on luonnollisesti myös vierasfaneja ja neutraaleja.
Vedonlyönnissä kotietu kannattaa huomioida niin, että rankkaa joukkueet paremmuusjärjestykseen ensin puolueettoman kentän mukaan, ja laskee yksittäiseen otteluun kotiedun mukaan niissä tapauksissa, kun isäntämaa on kehissä. Sama prosessi täytyy tehdä käänteisesti, kun päivittää voimalukujaan peliesitysten, eli esimerkiksi xG-tilastojen tai vedonlyöntimarkkinan päätöskertoimien mukaan.
Eli esimerkiksi jos Hollanti nakuttaa alkulohkossaan kolmessa kotipelissä hyvät tilastot ja etenee jatkoon lohkovoittajana, on sillä edessä neljännesvälieräottelu Budapestissa joko D-, E-, tai F-lohkon kolmosta vastaan. Jos Hollannin tason perustaa alkulohkon tilastoihin, ilman että sieltä poistaa kotiedun vaikutuksen, tulee joukkuetta yliarvostaneeksi neljännesvälierässä.
Konkreettinen laskutapa kotiedun huomioimiseen on koti- ja vierasjoukkueiden maaliodotusarvojen kertominen. Jos esimerkiksi Hollannille arvioi kotieduksi 10 %, tekee se kotipelissään 1,10 kertaa enemmän maaleja kuin puolueettomalla kentällä. Vastaavasti Hollannin vastustajan maaliodotusarvo kerrotaan 2,00-1,10 = 0,90:llä.
Kääntäen, jos arvioi jälkianalyysissään alkulohkon Hollanti–Ukraina-pelin olleen maaliodotusarvoina 1,40–0,85 ottelu, tarkoittaisi vastaava peli ilman Hollannin kotietua 1,40/1,10 vs 0,85/0,90, eli 1,27–0,94 peliä.
Pudotuspelimaailma
Pudotuspelien logiikka on samanlainen kuin aiemmissa EM-turnauksissa tai MM-turnauksissa. Voittaja jatkoon, häviäjä kotiin. Jos tilanne on 90 minuutin jälkeen tasan, pelataan jatko-ottelu, joka on nykyään kaksi kertaa 15 minuuttia. Jos tilanne on senkin jälkeen tasan, ratkaistaan voittaja rangaistuspotkukilpailulla.
Vedonlyönnin näkökulmasta suurin osa vedoista koskee varsinaisen peliajan, eli 90 minuutin + lisäajan lopputulosta. Oikeastaan vain jatkoon menijä –vedossa huomioidaan mahdollinen jatko-ottelu ja rankkarikisa.
Pudotuspelien luonteesta esimerkiksi maalimäärien suhteen voi hakea vertailukohtaa aiemmista EM- ja MM-kisoista. Viime kisoissa viisi vuotta sitten pudotuspeleistä 40 % päättyi varsinaisella peliajalla yli 2,5 maalin tulokseen. Maalikeskiarvo oli noin 2,46. Kun otoskokoa kasvatetaan sisältämään kaikki 2000-luvun EM- ja MM-kisat, saadaan kasaan 123 pudotuspeliottelun otos, jossa maalikeskiarvo on ollut noin 2,19 per peli, ja otteluista 36 % on päättynyt yli 2,5 maalin tulokseen.
Kertoimina tämä vastaisi sitä, että reilu kerroin yli 2,5 maalin tuloksesta olisi pudotuspeleissä keskimäärin noin 2,80 ja alle 2,5 maalin tuloksesta 1,55. Yksittäisissä otteluissa tasoerot ja joukkueiden pelityylit toki vaihtelevat, mutta iso kuva on syytä tiedostaa. Maaleilla ei keskimäärin juhlita.
Pienet maalimäärät tarkoittavat luonnollisesti sitä, että tasapelejä nähdään varsinaisen peliajan jälkeen varsin paljon. 2000-luvun EM- ja MM-kisaotoksessa 123 pudotuspeliottelusta 41 (33 %) päättyi tasapeliin.
Yhteenveto – kohta mennään
Jalkapallon arvokisat ovat vedonlyöntitapahtumana todelliset karnevaalit, jossa pelivaihdot ovat suuret. Mukana on normaalia enemmän viihderahaa, joka aiheuttaa vääristymiä kertoimiin.
Voitollisen vedonlyönnin suhteen kisoissa pätevät samat lainalaisuudet kuin muutenkin, paitsi että kisoissa nähtyyn on reagoitava nopeammin kuin pitkissä koko kauden kestävissä sarjoissa. Jos joku joukkue näyttää todella huonolta tai todella hyvältä, se hyvin todennäköisesti on sitä myös seuraavissa peleissä. Isoihin korjausliikkeisiin ei ole lyhyessä arvoturnauksessa aikaa, ja pienetkin kriisit joukkueiden sisällä voivat kärjistyä isoiksi ongelmiksi.
NordicBetilla on tarjolla tuttuun tapaan 1X2-vedonlyönnissä varhainen voitonmaksu alkulohkosta finaaliin asti. Tulemme käymään tässä blogissa kollega Olli Kosken kanssa läpi kisojen kaikki ottelut ja tarjoamme niihin mielestämme parhaan peli-idean. Tervetuloa mukaan suomalaisittain historialliseen EM-kisahuumaan!
Janne Hakulinen
Twitter: @J_Hakulinen
Facebook: Vedonlyöntianalyysit Hakulinen & Koski
