Kysymyksiä Columbuksessa
13 min
Columbus Blue Jackets kävi Edmontonissa luovuttamassa. Oilersin presidentti heitti kolmosketjun miehen Landshutiin menevän junan alle. (Kuva: TT)
Tarpeeksi puhetta
”Me olemme puhuneet tarpeeksi”, sanoi Columbus Blue Jacketsin päävalmentaja John Tortorella torstain pelin jälkeen Edmontonin Rogers Placen käytävällä.
Blue Jacketsin peli on lukossa. Joukkueen, jolla on edessään ainutlaatuinen tilaisuus ottaa playoff-paikka ja mennä jopa pitkälle Stanley Cupin playoffeissa ensimmäistä kertaa seurahistoriansa aikana, peli ei kulje. Vaikea sanoa, mitä valmentaja edes voisi tehdä, tai varsinkin sanoa vapauttaakseen joukkueensa pelaamaan tällaisessa paikassa.
Juuri, kun olin tarkastanut, että nauhurilla on ainakin 16 sekuntia (pidin joskus NY Rangers-aikoina tasan noin pitkään kestäneen Tortorellan mediatilaisuuden pitkään tallessa ihan huvin vuoksi) tilaa Tortsin pressin nauhoittamiseen, tulisieluinen amerikkalaisvalmentaja puhuikin enemmän.
”Me olemme puhuneet tarpeeksi”, hän toisti vakavana. ”Tarkoitan, että…pelaajat ovat…me olemme puhuneet paljon eri asioista. Ei ole kyse korusanoista, ei paniikista. Ei ole kyse…meidän täytyy vain löytää jonkinlaista kiireen tuntua peliimme, jotta pääsemme takaisin mukaan.”
”Koska jos sitä ei löydy, meillä ei ole mitään mahdollisuuksia.”
Columbus on tänään – ennen perjantain pelejä – playoffviivan alapuolella idässä. Toista villi kortti -paikkaa hallussaan pitävällä Montrèal Canadiensilla on sama määrä otteluja alla (74), ja 85 pistettä. Blue Jacketsillä on 84.
Columbus Blue Jackets hävisi Edmontonissa tavalla, jota on vaikea ymmärtää. Tässä on joukkue, joka muutama viikko sitten hävisi samalle, suoraan MM-kisoja kohti luistelevalle Oilersille kotikaukalossaan kylmästi numeroin 4-0. Nyt olisi ollut hyvä tilaisuus kuitata kalavelat ja maksaa potut pottuina.
Miten hyvä joukkue, jonka GM siirtotakarajalla historiallisen rohkeasti kuulutti joukkueen menevän ”All in” -tyylillä kohti playoffeja ja jopa Stanley Cupia, luovuttaa näin helposti?
Rogers Placella nähtiin suomalaismaalivahtien kaksintaistelu. Mikko Koskinen otti voiton, mutta mystisesti loukkaantumisen vuoksi poissa ollutta Sergei Bobrovskya tuurannutta Joonas Korpisaloakaan ei voida syyttää Jacketsin tappiosta.
Ei paniikkia, ei epätoivoa
Columbus Blue Jackets on siirtotakarajan ja GM Jarmo Kekäläisen rohkean päätöksen jälkeen pelannut 13 ottelua. Se on voittanut niistä viisi (5-7-1). On turhaa syyttää yksittäisiä pelaajia. Artemi Panarin on noissa 13 pelissä tehnyt yhden maalin, Matt Duchene kaksi maalia, ja Cam Atkinson neljä maalia. Mutta on turhaa syyttää yksittäisiä pelaajia.
Onko vanha sanonta siitä, että jotain muuta on pielessä jos suuria muutoksia on tehtävä vielä siirtotakarajalla, sittenkin totta? Muuttuiko Jackets liikaa?
Atkinsonilla oli hyvä tilaisuus viedä Blue Jackets 2-1-johtoon toisessa erässä, mutta laukaus osui puolustaja Oscar Klefbomin polvisuojukseen, ja Oilers lähti toiseen suuntaan. Saman tilanteen lopussa peli olikin tasan.
Connor McDavid järkkäsi paikan erinomaisessa kevätvireessä luistelevalle Zack Kassianille tasoitusmaaliin ja huijasi Korpisalon salamannopealla harhautuksella 3-1 maalissa. Kotijoukkueen #97 ratkaisi ottelun voiton käytännössä yksin. On täysin käsittämätöntä, miten maailman parhaitten jääkiekkoilijoitten liigassa yksi pelaaja voi olla näin selvästi parempi muita.
Kaikki NHL-pelaajat ovat pelanneet pikkupojista lähtien. Kaikki ovat saaneet hyvää valmennusta, pelanneet turnauksia ja harjoitelleet systemaattisesti vuosikausia. Silti yksi menee ohi täysin omassa sarjassaan. McDavidillä on 107 pistettä, eikä hän enää saa Nikita Kucherovia kiinni, eikä voita Hartia, koska Oilers ei mene playoffeihin. Silti, käsittämätöntä peliä ja käsittämätön kausi.
Kiipelissä. Blue Jackets on ajautunut pudotuspelipaikan ulkpuolelle. (Kuva: TT)
Columbus Blue Jacketsin tilanteessa olevan jääkiekkojoukkueen tulisi pelata joka ilta kuin koko elämä olisi pelissä, koska se on. Pari Jacketsin pelaajaa mainitsi sanan ”paniikki” ottelun jälkeen.
”Kunpa heidän pelissään olisikin paniikkia”, sanoi Tortorella. ”Koska silloin se paljastaisi edes jonkinlaista epätoivoa. En ole samaa mieltä.”
Canadiens vai Blue Jackets?
Toinen villi kortti -paikka idässä näyttää olevan kahden joukkueen kamppailtavana. Montrèal ja Columbus. Vain toinen heistä menee suureen tanssiin.
Canadiensilla on lauantaina vastassaan Buffalo Sabres kotona ja sunnuntaina Hurricanes vieraissa. Tiistaina vastaan asettuu pudotuspelitoiveensa menettänyt Panthers kotona. Sitten se lähtee vieraisiin pelaamaan Columbukseen ja Winnipegiin. Sitten Tampa, Washington vieraissa ja viimeisessä ottelussa Toronto. Montreal pystyy pääsemään viiden pisteen päähän Blue Jacketsistä jo ennen kuin kiekko putoaa sunnuntaina Blue Jacketsin seuraavassa pelissä Vancouverissa.
Columbuksella on vielä pelit jäljellä Vancouveria, New York Islandersia, Montrealia, Nashvilleä, Buffaloa, Bostonia, New York Rangersiä, ja Ottawaa vastaan.
Blue Jacketsin loppuohjelma näyttää helpommalta.
Kahdeksan ottelua jäljellä
Columbus Blue Jackets viettää mukavaa vapaapäivää tätä kirjoitettaessa perjantaina kauniissa Vancouverissa. Sen jälkeen alkaa valmistautuminen sunnuntain peliin Canucksia vastaan.
”Me aiomme valmistautua seuraavat kaksi päivää pelataksemme seuraavan pelimme. Ja sitten näemme, mihin suuntaan olemme menossa”, sanoi John Tortorella.
Joskus aikaisempina vuosina etenkin, John Tortorella on syyttänyt joitakin pelaajia (nimiä mainitsematta) siitä, että kovan ja rankan kauden jälkeen he haluavat päättää pelaamisen runkosarjan loppuun. Eli kuudenteen huhtikuuta.
”Ei”, hän kielsi tämän mahdollisuuden.
”Ei. En vain usko, että me ymmärrämme, millä tasolla meidän täytyisi juuri nyt pelata.”
Tässä vaiheessa kautta pattitilanteita ei enää avata harjoittelemalla. Vaikka Torts veisi joukkonsa Vancouverissa juoksemaan kuuluisaa Grouse-vuoren ”Grind”:ia (2.9 kilometrin juoksu ylös vuorenrinnettä, 853 metrin nousu lyhyellä matkalla), tai pitäisi luisteluharjoituksia, niistä ei ole nyt apua.
Kyse on henkimaailman jutuista.
Jacketsin pelaajat ovat lentohiekassa. Liika yritys vie vain syvemmälle hiekkaan, kunnes pää jää pinnan alle.
”Meidän on vain pelattava paremmin”, sanoi erinomainen puolustaja Seth Jones. ”Jos katsotaan tämän illan peliä; Oilersilla ei ollut mitään pelissä, ja meillä oli jotain, miksi pelata. Mutta siltä peli ei näyttänyt. Meidän on löydettävä energiaa jostain.”
”Palavereja on pidetty tarpeeksi, puheita on pidetty tarpeeksi. Meidän on katsottava itseemme, jokainen henkilökohtaisesti, ja oltava paras pelaaja, joka pystymme olemaan.”
”Meidän on löydettävä sellainen taso, jolla yritämme kovaa, mutta ei liian kovaa,” tiivisti puolustaja Markus Nutivaara. Sunnuntaina NHL-uransa 200. pelin pelaava pohjoisen mies ei ole negatiiviseen synkkyyteen vajoavaa tyyppiä.
Nutivaara heitti toisessa erässä hienon syötön vasemmalta pointilta maalin eteen toiselta laidalta nousseelle David Savardille, joka ohjasi kiekon Mikko Koskisen taakse. Harvinainen puolustajalta puolustajalle vapautussyöttö, ja Columbuksen ainoaksi jäänyt maali.
”Olin aika yllättynyt, että se oli juuri hän”, mietti Nutivaara pelin jälkeen.
”Valitettavasti olemme tilanteessa, jossa kaikki tuntevat painetta koko kokoonpanon laajuudelta”, sanoi Matt Duchene. ”Nyt olemme menettäneet playoffpaikkamme, ja meidän on lähdettävä jahtaamaan sitä takaisin. Meidän on voitettava seuraava peli, siitä on lähdettävä. Meillä on tärkeitä pelejä tulossa ja paljon aikaa jäljellä, mutta meidän on otettava niistä kaikki irti.”
”Tämä ei ole oikea aika laittaa päätä painuksiin. Meidän on löydettävä enemmän energiaa ja oltava innoissamme siitä, mitä olemme tekemässä. Tämä on jännittävää aikaa vuodesta. Monelle meistä tämä on paras mahdollisuus, joka meillä koskaan on ollut tässä liigassa.”
Huhtikuun kuudes on sunnuntai.
Silloin tiedämme, mikä Columbus Blue Jacketsin kohtalo on. Veikataan tässä, että joukkue löytää energiaa ja menee suureen tanssiin vielä.
Burger Bob
Edmonton Oilersin presidentti Bob Nicholson oli torstaina pitämässä puhetta Öljyn kausikorttilaisten aamiaistapaamisessa. Bob on Öljyn suurin pomo, jonka vastuulla on paljon. Seuraavan managerin etsintä. Ja kausikorttilaisten pitäminen mukana.
”Toby Rieder ei tule saamaan jatkosopimusta Edmonton Oilersilta tämä kauden päätyttyä”, sanoi Bob (lähde Bruce McCurdy). ”Toby Rieder oli pelaaja, jonka muut joukkueet olisivat halunneet. Hän tuli tänne yhdeksi kaudeksi, koska hän halusi pelata Leon Draisaitlin kanssa. He pelaavat yhdessä Saksan maajoukkueessa.”
”Hän ajatteli, että jos hän ei pelaa Leonin kanssa, hän pelaa Connorin kanssa, ja tekee 15-16 maalia. Ja sen sijaan, että hän ansaitsisi kaksi miljoonaa kaudesta, hän allekirjoittaisi jatkosopimuksen, jonka arvo olisi kolme ja puoli miljoonaa kaudessa.”
”Toby Rieder ei ole tehnyt yhtään maalia. Toby Rieder on missannut niin monta läpiajoa. Jos Toby Rieder olisi tehnyt 10 tai 12 maalia, me olisimme todennäköisesti playoffeissa.”
Käsittämätöntä puhetta NHL-seuran suurimmalta pomolta. Kuka helvetti puhuu tällaisia oman seuransa pelaajasta? Joukkue uskoo vielä ainoana maailmassa playoffpaikkaan. Ei oikea aika puhua tällaisia.
Onko tosiaan niin, että vahingossa tulemmekin paljastaneeksi todellisen minämme? Jos näin on, leppeän oloinen Bob Nicholson on kylmä muumio, jota ei tulisi päästää lähellekään urheilujoukkueita. Kyseessä on kylmä business, mutta jos tehtäväsi on johtaa koko touhua, sinulta on löydyttävä vastuuntuntoa ensinnäkin omista päätöksistä, ja kykyä ajatella muittenkin puolesta.
Jos sama Bob Nicholson on vastuussa seuraavan kauden sopimuksista päättävän managerin palkkauksesta, miten hän voi sanoa julkisesti, ettei Toby Riederille tarjota jatkoa? Tällaista lausetta ei heitetä kylmiltään. Mistä se oikein tuli? Kenen kanssa tästä on puhuttu? Päättävätkö seuran pelaajapolitiikasta yhä edelleen ihan toiset tahot jatkossakin, vaikka tehtäisiin miten näyttäviä managerihakuja?
Ei kuulosta Keith Gretzkyn tyyliseltä puheelta. Jonkun olisi pitänyt tsekata, onko Bobin kravatissa punaviinitahroja.
On lupa vaatia enemmän mieheltä, jonka omistaja Daryl Katz palkkasi muutama vuosi sitten tekemään perusteellinen selvitys seuran tilanteesta. Mieheltä, joka kuukausia myöhemmin antoi saman raportin, jonka jokainen tätä lukeva olisi voinut antaa viidessä minuutissa pizzapalkalla: hankkiudu eroon vanhojen poikien kerhosta. Palkkaa uusi valmentaja, ja uusi GM.
Kukaan ei usko, että sama vanhojen poikien saunaseura, joka yhä toimii erilaisissa tehtävissä seuran palveluksessa kahdeksannumeroisella vuosipalkalla yhteensä (luit ihan oikein), on vieläkään kokonaan poissa kuvioista. Jos Oilers ei pääse playoffeihin ensi kauden jälkeen, siitä tulee ensimmäinen seura koko NHL:n yli satavuotisessa historiassa, joka on missannut suuren tanssin 13 kertaa 14 vuodessa.
Siinä on ennätys, jota ei edes ilmaiseksi autoja katsojille jokaisessa pelissä antanut Detroit Red Wings (kun Stevie Y oli nuori), tai Mikki Hiiri -organisaationa tunnettu 1980-luvun alun New Jersey Devils pystynyt tekemään.
Bob Nicholson palkkasi Peter Chiarellin ja Todd McLellanin ja molempien mukanaan tuomat vaikuttajat penkin ja kulissien taakse. Bobin tulisi ottaa vastuu virheistään ja myöntää ne ihan ensiksi jokaisessa aamiaispuheessaan. Hän palkkasi miehet, jotka palkkasivat pro scoutit, joitten ohjeen perusteella Tobias Rieder hankittiin seuraan. Bobin ei pitäisi heittää kolmosketjun laituria junan alle.
Sittemmin Bob Nicholson on pyytänyt anteeksi varomattomia sanojaan. Hän soitti Toby Riederille ja pyysi anteeksi. Ymmärrämme, että hän haluaa tuoda paremman kommunikaation kulttuuria NHL-seuraan ja siksi puhuu koko lystin maksaville kannattajille.
Hän mokasi, ja pyysi anteeksi. Me kaikki mokaamme joskus.
Kun me mokaamme, emme voi muuta kuin pyytää anteeksi.
Tunteeton ja holtiton lausunto
Riederin agentti Darren Ferris antoi ankaran lausunnon Nicholsonin lausunnosta, kutsuen sitä tunteettomaksi ja holtittomaksi.
Tämä tapaus tuo etäisesti mieleen Dallas Starsin draaman joulukuun lopusta. Jamie Benn ja Tyler Seguin heitettiin Teksasin junan alle Starsin hallituksen puheenjohtajan Jim Litesin toimesta. Lites käytti rumia kirosanoja. Asiasta päästiin kuitenkin eteenpäin. Ehkä se puhdisti ilmaa. Dallas Stars on silti tänään menossa playoffeihin.
Jääkiekko on tunteet pintaan nostava asia. Bob Nicholson ei ole helposti hermostuva eikä ollenkaan ilkeä mies. Yksi asia, mikä Starsin draamasta jäi hyvin mieleen oli se, miten selvästi asiasta tunteisiinsa ottanut Jamie Benn sanoi, ettei hän pelaa Jimmy Litesille. Hän pelaa kaikkien hänen kanssaan kopissa istuvien puolesta.
Hyvissä joukkueissa joukkuekaverit nousevat nopeasti puolustamaan kaveria, jota on haukuttu tällä tavalla. Kaverin puolella ollaan etenkin silloin, kun tällä on vaikeita aikoja. Toby Rieder on varmasti ensimmäinen, joka myöntää kauden olleen todellinen painajainen. Ainakin maalitilastossa.
Kun Rieder allekirjoitti kahden miljoonan taalan, yksivuotisen sopimuksen viime kesän heinäkuun ensimmäisenä, kukaan ei uskonut hänen maalisaldonsa jäävän nollille. Hänet tunnettiin huippunopeana luistelijana, ja erittäin positiivisena kiekkoilijana. Noin 12-16 maalin miehenä, jolla voisi olla potentiaalia tehdä vaikka 18-20.
Kukaan ei varmasti odottanut nollasaldoa. Sopimusta pidettiin loistavana Oilersille. Näytönpaikka pelaajalle, joka ansaitsi sen. Pysyy vauhdissa kenen tahansa kanssa, pelaa hyvää alivoimaa. Toby Rieder on pidetty pelaaja Oilersin pukukopissa. Hän yrittää kaikkensa joka päivä. Olisimme sydämettömiä ihmisiä, jos emme tuntisi tällaisen urheilijan puolesta juuri silloin, kun mikään ei onnistu.
Tapaus tuo mieleen keskushyökkääjä Riley Sheahanin kauden kaksi vuotta sitten Detroitissa. Sheahanistä oli tulossa NHL-historian ensimmäinen ja ainoa hyökkääjä, joka on pelannut koko kauden läpi, laukonut yli saa kertaa saamatta kiekkoa kertaakaan vastustajan maaliin.
Päästiin jo huhtikuun kuudenteen ja legendaarisen Joe Louis Areenan viimeiseen otteluun. Sheahan teki maalin. Red Wingsin muut pelaajat, ja kuten kuvitella saattaa, fanit, eivät peittäneet tunteitaan. Mustekalat lensivät juhlan kunniaksi.
Hän teki vielä toisen maalin samana iltana, mikä jäi viimeiseksi The Joella.
Joukkueen omatunto
Edmonton Oilersin valmentaja Ken Hitchcock sanoi sanottavansa torstain pelin jälkeen Tobias Riederistä.
”Hän on rehellinen, kovasti töitä tekevä jääkiekkoilija. Hän on sellainen kaveri, että jos haluat pelata peliä oikealla tavalla, sinun ei tarvitse tehdä muuta kuin näyttää pätkiä hänen pelaamisestaan”, sanoi Hitch. Valmentajan mielestä selvästi arvokas pelaaja joukkueessa ilmankin maaleja.
”Hän ei ole tehnyt maalia. Hän on missannut useita hyviä paikkoja ja niistä tuleva paine on varmasti kasaantumassa. Mutta mitä tulee pelaajana olemiseen meidän joukkueessamme, hän on erittäin arvokas, koska hän kantaa joukkueen omaatuntoa.”
”Häntä ei ikinä tarvitse valmentaa. En usko, että olen koskaan sanonut viittä sanaa enempää hänelle valmennusmielessä, koska hän tekee kaikkea oikein koko ajan. Meidän näkökulmastamme tarkasteltuna, haluamme nähdä pelaajan tekevän tulosta hyökkäysmielessä, koska se saa hänet tuntemaan olonsa hyväksi. Mutta jos hän ei sitä tee, hän auttaa joukkuetta monin muun tavoin.”
”Niin tekee hyvä joukkuekaveri. Minusta hän on erittäin hyvä joukkuekaveri.”
Tobias Rieder on toisaalta urheiluammattilainen, jolle maksetaan ruhtinaallisesti jääkiekon pelaamisesta. Kaksi miljoonaa dollaria kaudesta. Hän on saanut kaikenlaisia näytönpaikkoja pitkin kautta, maailman parhaitten pelaajien vierellä jopa, ja maalitilasto näyttää yhä nollaa.
Rieder ansaitsee saada arvostelua niskaansa. Hän tulee saamaan uuden sopimuksen jostain toisesta NHL-seurasta ja tekemään vielä maaleja. Mutta mitä Edmonton Oilersiin tulee, tuon arvostelun olisi voinut tyylikkäämmin antaa kulissien takana.
Bob Nicholsonin vastuulla on seuraavan GM:n valinta, Edmonton Oilersin seurahistorian tärkein päätös.
Tällaiset tapahtumat murtavat jo ennestään kovia kokeneen fanipohjan luottamusta Nicholsonin kykyyn valita oikein. Ei ole vaikeaa enää löytää ihmisiä, jotka epäilevät, onko Bob Nicholson ylipäätään oikea ihminen johtamaan managerin hakuprosessia.
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
Twitter: @OnsideWithJouni
Jouninposti@shaw.ca
