Liverpool ja Euroopan kutsu
5 min
Huomio keskittyy tällä hetkellä Liverpoolin osalta suurilta osin Valioliigan mestaruusjahtiin, mutta huomenna alkavat Mestareiden liigan puolivälierät ansaitsevat nekin arvoisensa huomion. Liverpool ja europelit kun ovat yhdistelmä, jolla on kunniakas kaiku ja ympärillään erityinen ilmapiiri. (Kuva: TT)
We won it five times
Yhteensä viiden Eurooppa-cupin/Mestareiden liigan pokaalin nappaaminen on asia, jota kenellekään muulla Englannissa ei ole esittää. Pienemmistäkin asioista on rakennettu vuosien saatossa sekä seurakulttuuria että fanien keskuudessa ylpeyttä herättäviä muistoja, joita käytetään luonnollisesti myös banter-osastolla vastustajan faneja vastaan.
Vaikka Liverpoolin juuret seurana ulottuvat yli 125 vuoden taakse, läpimurto Euroopan kentillä tapahtui Bill Shanklyn sekä Bob Paisleyn aikakausilla. Beatlesin ollessa suosionsa huipulla pokaaleita ei vielä Boot roomin herroille kannettu, mutta 70-luvulla alkoi tapahtua ja keväällä 1973 nostettu UEFA-cup oli ensiaskel voitoilla eurokentillä. Tuosta hetkestä kevääseen 1984 Liverpool nosti Mestareiden liigan edeltäjän voittopokaalin ilmaan peräti neljästi ja UEFA-cupin kahdesti.
Kuten tunnettua, Bill Shanklyn aikakaudella Liverpool siirtyi europeleissään aiemmin käyttämistään valkoisista shortseista ja sukista nykyisenlaiseen kokopunaiseen asuun. Shankly näki tuon kokonaisuuden vastustajan kannalta uhkaavamman ja vaarallisemman näköisenä, enkä usko että nykykannattajilla on valinnasta nokan koputtamista!
Menestyksekäs historia voi olla myös painolasti, mutta oikein käsiteltynä se on koko seuralle voimaannuttava tekijä. Joukkue tekee omat asiansa, mutta Anfieldin yleisö on löytänyt aikaa sitten oman tapansa olla, elää ja toimia euro-otteluissa iltavalojen alla. Tunnelma ennen noita otteluita on sähköinen, se on ylpeä, aito ja ihmiset todella haluavat olla osa sitä kuuluisaa tunnelmaa joka stadionille ja sen ympärille syntyy maanosan ykköskilpailussa pelattaessa.
Suomalaisissakin Liverpoolin kannattajissa on paljon niitä, jotka muistavat nuo kultaiset eurovuodet. Meille nuoremmille muistot ovat kuitenkin syntyneet enimmäkseen Gerard Houllierin, Rafa Benitezin sekä Jürgen Kloppin joukkojen mukanaan tuomista eurokausista, joita ovat värittäneet komeat voitot maanosan huippujoukkueista, pitkin Eurooppaa mukana matkustavat fanit ja legendaariset hetket ratkaisuotteluissa. Ylipäätään se koko kaunis draaman kaari, joka on antanut kannattajille syytä iloon, värejä arkeen ja muistoja jotka eivät häviä koskaan, ne ovat se syy miksi Liverpool ja europelit kuuluvat erottamattomasti yhteen.
Porto
Viime kauden UCL-pudotuspelien tapaan vastaan asettuu Portugalin kakkoskaupunki Porton jalkapalloylpeys. Tasapisteissä Benfican kanssa Liga Zon Sagresin kärjessä oleva Porto on ollut viime aikoina tuloksellisesti vahvassa lyönnissä ja erityisesti puolustussuuntaan sinivalkoiset ovat olleet vahvaa valuuttaa. AS Roman kaataminen pudotuspelivaiheen ensimmäisellä kierroksella oli myös vahva osoitus Sergio Conseicãon joukkojen luonteesta.
Liverpoolin vieraaksi Porto saapuu kuitenkin erityisesti pelikieltojen suhteen hankalassa tilanteessa. Vanha kunnon Pepe, kaikkien jalkapalloa seuraavien suosikki kärsii pelikieltoa otteluparin avausosassa ja sama kohtalo on myös keskikentän tärkeän pelintekijän, kapteeni Hector Herreran osana.
Pepen ja Herreran puuttuminen vie luonnollisesti mukanaan paljon kokemusta ja johtajuutta, mutta joukkueen pelitapaa tilanne tuskin muuttaa. Sen sijaan otteluparin alkaminen Liverpoolin isännöimänä voi sen hyvinkin tehdä. Porton pelaamista on viime kausien tapaan leimannut tälläkin kaudella aina mahdollisuuksien mukaan viritetty korkea prässi, jonka alta vastustajien on ollut vaikea päästä pois. Olisi kuitenkin yllätys, jos tätä nähtäisiin myös Anfieldin illassa.
Portugali on tuottanut tällä vuosituhannella suuren määrän korkean tason valmentajia ja managereita, eikä tilanne liene Lissabonin yliopiston tarjoaman valmentajakoulutuksen myötä muuttumassa. Itse mittavan uran kansainvälisen tason jalkapalloilijana tehneen Conseicãon tarina on ollut nousujohteinen ja tulokset kovia, mutta nyt edessä on jälleen valtava haaste.
Viime kaudella Liverpool purki Porton vieraana isäntien korkean prässin ja hyödynsi sekä sen taakse syntyneen tyhjän tilan että korkealla pelanneen puolustuslinjan. En jaksa kuuna päivänä uskoa, että Porto virittäisi Anfieldin iltaan korkean prässin ja korkean puolustuslinjan, vaan kyseessä lienee enemmänkin riskien minimointi. Pakkaa avaamalla Porto kerjäisi verta nenästään ja Bayernin Liverpoolin vieraana hakema maaliton tasuri on takuulla pyörinyt videopalavereissa Portugalin pohjoisosissa.
James of all trades
Andrew Robertsonin kärsiessä pelikieltoaan Liverpoolin vasemman laitapuolustajan paikka täytettäneen joko James Milnerin, Alberto Morenon tai Joe Gomezin toimesta. Koska Morenon asema joukkueessa on tällä hetkellä jossain bussikuskin alapuolella ja Gomezin viimeisin pelituntuma neljän kuukauden takaa, esiin astunee viime kauden tavoin mister monipuolisuus, Jamer Milner. Ammattimies hoitaa homman ja antaa Robbolle ansaitun lepohetken ennen kauden loppuhuipennusta.
Levon tarpeessa on myös toinen runkomies, nimittäin Georginio Wijnaldum. Ginin otteet ovat olleet viime viikkoina kuin varjo niistä upeista esityksistä, jotka nostivat hollantilaisen keskikentän runkonimeksi. Pieni tauko voisi tuoda takaisin sen terävyyden, joka miehen tekemisestä on viime viikkoina puuttunut. Keskikentän hyvä terveystilanne ja rotaation mahdollisuus antavat tähän mielestäni sauman.
Itse toivoisin näkeväni Liverpoolin tiistaina muodossa 4-2-3-1 ja aloituskokoonpanon olevan terveystilanteen sen salliessa Alisson; TAA-Matip-VVD-Milner; Fabinho-Henderson; Mane–Firmino–Shaqiri; Salah. Penkillä toivoisin näkeväni nimet Mignolet, Gomez, Keita, Oxlade-Chamberlain, Lallana, Sturridge sekä Origi.
Ykköstoiveena tiistaille on luonnollisesti voitto. Toisena nollan pitäminen omassa päässä. Heti näiden jälkeen tulee pelituntumaan saaminen Gomezille ja Oxille, mutta se voi olla vielä liian optimistinen ja romanttinen haave sillä miesten kuntoutuminen jatkuu edelleen. Lallana puolestaan on jälleen lihasvaivan vuoksi epävarma. Sturridge ja Origi tarvitsisivat myös minuutteja, mutta tästä eteenpäin painetaan täysin tulos edellä, vaikka kokonaiskuormaa onkin edelleen syytä seurata ja hallita.
Hengästyttävä mestaruusjahti ja viime hetkien nousut ovat vieneet huomion viime viikkoina, mutta nyt on jälleen aika nauttia Kloppon joukkojen tarjoamasta huippufutiksesta seurajoukkuekilpailuista suurimmassa ja kannustaa punainen kohti välieriä ja taas yhtä suurta Liverpool-tarinaa Euroopan kentillä!
Mikko Pirhonen
