Sarjakärkenä jouluruuhkaan – bring it on!
6 min
It’s a long way to the top (if you wanna rock’n roll), lauloi laulu- ja soitinyhtye AC/DC aikoinaan. Manchester Unitedin kaataminen piti Liverpoolin sarjakärjessä ja tarkoitti Jose Mourinhon jäähyväisiä Unitedin peräsimessä. Matka kevääseen on pitkä ja Valioliigakausi pitää sisällään vielä lukuisia käänteitä, mutta sen seuraamista on juuri nyt antoisaa analysoida.
Kolmosvaihde silmään
Voitto ManUa vastaan oli kenttätapahtumien perusteella enemmän kuin ansaittu. Liverpool vei peliä kaikilla osa-alueilla ja vaikka voiton varmistaminen jäikin viimeisten 20 minuutin ajalle, jo totutusti Pool oli kärsivällinen ja aktiivinen. Laukaukset olivat ottelussa Liverpoolille 36-6 ja kohti maalia 11-2, joten epäselvyyttä paremmuudesta ei jäänyt. Yksilötasolla Fabinho osoitti, miksi mies kuuluu pelipaikallaan ehdottomiin valioihin.
Napoli-voiton tuoman nosteen ja Unitedia vastaan nähdyn energian perusteella alkaa tuntua, että Liverpool alkaa saada hyökkäyspäässä hiljalleen silmään myös kakkosta suurempia vaihteita. Maalimäärät ovat luonnollisesti sidonnaisia kenttätasapainoon ja kokonaisuutta arvioitaessa on nähtävä pelityyli sekä vastustajien lähestyminen otteluita kohtaan, mutta yhtä kaikki mm. Mo Salahin ja Bobby Firminon otteissa on ollut nähtävissä nyt taas sitä mitä miehiltä voidaan parhaimmillaan odottaa. Se jos mikä on pelottava merkki kaikille muille.
Puolustus voittaa mestaruuksia
Kun Liverpool hankki Virgil van Dijkin, somessa kritisoitiin että seura osti 75 miljoonan Chris Smallingin. Alissonin kohdalla puolestaan kohistiin siitä, kuinka paljon Pool oli valmis pulittamaan maalivahdista. Kumpikin pelaa nyt ensimmäistä täyttä kauttaan Liverpoolissa ja tulokset ovat olleet tuota taustaa vasten hämmästyttäviä. Liverpoolin päästettyjen maalien määrä oli ennen United-ottelua pienin Valioliigahistoriassa 16 ottelun jälkeen yhdessä Chelsean kausien 04/05 ja 08/09 kanssa.
Maalimäärän taustalta löytyy useampi selittävä tekijä. Van Dijkista on kuoriutunut huippuseuran kulmakivitoppariksi soveltuva kolossi, joka siivoaa järjettömän määrän vaarallisia tilanteita sen lisäksi että dominoi ilmatilaa ja avaa peliä mallikkaasti. Jürgen Kloppin luotto Andy Robertsoniin on maksanut itsensä takaisin huikealla tavalla, sillä skotin taso on juuri nyt todella upeaa seurattavaa. Kun Robbolle sattuu keskinkertainen päivä, mies on silti tasoa 7/10 ja fanina on välillä jo helppo turtua siihen kuinka hyvä Robertson tällä kaudella on.
Myös maalin suulta löytyy selitys paljolle. Liverpoolia vastaan lauotaan tälläkin kaudella paljon, jopa enemmän kuin viime kaudella. Viime kaudella Valioliigassa Liverpoolin maalivahtien torjuntaprosentti oli 64%. Tällä kaudella se on tähän mennessä 86%. Kuten Gary Neville Sky Sportsilla asiaa avasi, siinä on avain puolustuksen huippulukemiin.
Puolustaminen joukkueena on kaiken avain ja siinä Liverpoolin täytyy onnistua säännöllisesti koko kauden ajan. Hyökkäys voittaa toivottavasti tälläkin kaudella vielä paljon otteluita, mutta puolustus voittaa mestaruuksia.
Fabinho oli Manchester Unitedia vastaan huikea. (David Blundsden / imago sport / IBL)
Heavy metalista sinfoniaan
Jürgen Klopp on perustellut korkean prässin vähäisyyttä tällä kaudella sillä, etteivät vastustajat anna sille mahdollisuutta niin usein. Samoin riistoista syntyvät vastahyökkäykset ovat vähäisempiä, sillä vastustajat eivät lähde niin aktiivisesti nousuihin, että riiston syntyessä Liverpoolin olisi mahdollista luoda miesylivoimia vastustajan alueelle.
Kloppin ensimmäisillä kausilla Liverpoolin peräsimessä heavy metal football oli totista totta ja vastustajat joko lyötiin kanveesiin ensimmäisen tunnin aikana tai sitten iskuja vaihdettiin kongiin saakka ja katsottiin kumpi jäi pystyyn. Kaudella 2016/17 Liverpool teki ensimmäisen tunnin aikana maaleistaan 73%. Viime kaudella prosentti oli 62%. Tällä kaudella lukema on tähän saakka 53%. Peliin on tullut uudenlainen, kärsivällisempi ja tasapainoisempi lähestymiskulma.
Kloppin ja tämän taustajoukkojen kesän aikana tekemä analyysi entistä paremman menestyksen mahdollistamisesta vaikuttaa osuneen täysin oikeaan. Poolin tekeminen ei ole ollut sitä ilotulitusta jota moni odotti, mutta siihen on tullut vakautta, uusia sävyjä, monipuolisuutta ja laajemman joukon tuomaa vahvuutta. Heavy metal on muuttunut ajoittain sinfoniaksi, jolla on kuitenkin yhä edellytykset olla vahva ja vaikuttava kokonaisuus.
Wolverhampton ja Newcastle
Seuraavat kaksi ottelua ovat taas kerran niitä potentiaalisia banaaninkuoria, jota pettymään tottunut kannattajajoukko helposti näkee edessään. Wolves vieraissa on kiistatta vaikea ottelu, eikä Rafa Benitezin joukkojen lyöminen ole koskaan helppo tehtävä, oli materiaaliero millainen tahansa.
Wolverhampton on tulossa ryminällä kohti sarjan kärkipäätä ja se lähtee Liverpool-kamppailuun sijalta 7. Sen taustalta löytyy rahaa ja hankinnat ovat osoittaneet, että Black Country saa nauttia huippujalkapallosta oletettavasti pidemmän aikaa. Vierailu Molineuxille tulee olemaan jälleen testi kärsivällisyydestä, sillä Wolverhamptonin alakerta on osoittautunut tiiviiksi yksiköksi.
Erityisesti maalivahti Rui Patricio ja Willy Boly ovat olleet erinomaisia, mutta myös Reds-kasvatti Conor Coady on sopeutunut topparin rooliinsa ja osoittanut pelinlukutaitonsa lisäksi pallollista osaamistaan.
Wolves on ollut myös erinomainen sarjan kärkipäähän ennakoituja joukkueita vastaan. Nuno Espirito Santon miehet ovat pelanneet tähän mennessä Evertonia, Cityä, Unitedia, Arsenalia, Chelseata sekä Tottenhamia vastaan saldolla yksi voitto, neljä tasapeliä, yksi tappio. Juuri nyt Wolverhampton viilettää kolmen ottelun voittoputkessa, joten perjantai-illan kamppailu tulee olemaan jälleen mainio mittari Liverpoolille.
Tapaninpäivänä Anfieldin nurmelle astelee Newcastle. Sarjassa sijalla 14 majaileva Magpies oli sarjan alussa ongelmissa, osittain myös ongelmallisen omistajasuhteen ja tämän tilanteen luoman nihkeän siirtoikkunan vuoksi. Rafa Benitez on kuitenkin ollut oma itsensä ja nostanut Newcastlen hiljalleen ylemmäs sarjassa.
Maalinteko on ollut Harakoille vaikeaa, sillä osumia on kertynyt vasta 14. Kotiotteluissa nähtävissä on ollut myös materiaalin rajallisuus, kun aloitteiden tekeminen on johtanut epätasapainoon ja vastustajat ovat kiittäneet riistojen jälkeen. Newcastle on hävinnyt yhdeksästä kotiottelustaan peräti seitsemän, mutta vieraissa Rafan joukot ovat olleet huomattavasti sitkeämmin lyötävissä. Kahdeksasta vierasottelusta Newcastle on hävinnyt vain kaksi ja päästettyjä maaleja on vain seitsemän.
Tiiviissä ottelutahdissa katseet on pidettävä vain seuraavassa ottelussa, vaikka huippuottelut odottavat heti näiden kahden kamppailun jälkeen. Wolverhampton on nälkäinen ja haluaa sarjajohtajan päänahan, mutta tämän hetken Liverpool ei ole sitä antamassa. Rotaatiota tarvitaan, mutta tähän mennessä kaikki sisään hypänneet miehet ovat osoittaneet olevansa luottamuksen arvoisia ja Fabinhon sekä Keitan kasvua sisään pelitapaan on ilo seurata.
Joulun odotus ei ole ollut hetkeen näin kutkuttavan jännittävää, mainiota pyhien odotusta kaikille Reds-faneille ja heidän perheilleen!
Mikko Pirhonen
Kirjoittaja on John Barnesin ja Steven Gerrardin nimiin vannova Liverpoolin kannattaja, joka odottaa Kloppin aikakauden tuovan vielä jotain yhtä kaunista kuin SE ilta Istanbulissa oli.
Hyvää joulua Liverpool Football Clubin faneille! (Lynne Cameron/Sportimage via IBL)
