Murtuvia nilkkoja ja hienoja syöttöjä
12 min
Patrik Laine on taas Patrik Laine. Brad Marchand on Brad Marchand. Nämä, ja muutama muu aihe tässä NHL-blogin uusimmassa postauksessa. (Kuva: TT.se)
Brad Marchand – trolli jäällä ja somessa
Boston Bruinsin moderni Little Ball of Hate, loistava laituri Brad Marchand on tunnettu hämmentämisistään kaukalossa. Hän pelasi juuri 666:n ottelunsa ja teki 666:n pisteensä. Hän on siis itse piru.
Todella huvittava episodi tapahtui tiistaina. NHL:n PR-osasto oli maanantai-iltana twiitannut, että Toronto Maple Leafsin Mitch Marner oli saavuttanut 80 pisteen rajan kahdeksantena pelaajana Leafsin historiassa 66 ottelussa tai nopeammin. Edellä oli sellaisia Leafs-legendoja kuin Frank Mahovlich, Lanny McDonald, Dave Andreychuk, Doug Gilmour ja Darryl Sittler.
Brad Marchand oli ehkä matkalla jäähallille, kun hän huomasi tämän ja twiittasi ”Tuskin maltan odottaa näkeväni tämän junnun diilin…12 miljoonaa vuodessa? Sen on parempi olla. #Marnerwatch”
Marchandin twiitti tulkittiin sotkemisena Toronton hankalaan palkkakattotilanteeseen, jossa Marnerin sopimus on yksi vaikeimmista asioista mahduttaa katon alle. Ja samalla sitä pidettiin psykologisen sodankäynnin aloituksena jo nyt Bruinsin ja Maple Leafsin vääjäämättömästi lähestyvän playoff-kohtaamisen alla.
Twiitistä nousi aikamoinen kohu. On harvinaista, että toisen joukkueen pelaaja ottaa kantaa jonkun sopimustilanteeseen.
Media tietenkin kysyi Marnerin ja jopa tämän joukkuekavereitten, kuten John Tavaresin ja Auston Matthewsin kommentteja asiasta.
Bostonissa Brad Marchand taas ihmetteli koko kohua.
Hänen mielestään Mitch Marner on pelaamassa todella hyvää kautta, ja hän halusi vain kehua sitä.
Murtuvia nilkkoja!
Tuo napsahteleva ääni, jonka saatat kuulla kaikkialta, saattaa olla takaisin Patrik Laineen junaan tai amerikaksi Band Wagoniin hyppäävien ihmisten nilkkojen rikkoutumisesta kuuluva ääni.
Laine pääsi takaisin ykkösketjuun. Viimeisten viiden pelin saldo: 4 maalia, kuusi pistettä. Peliaikaa noin 18:30 per ottelu keskimäärin.
Sitä edelliset viisi peliä kakkosketjussa: yksi syöttöpiste. Peliaikaa noin viitisen minuuttia vähemmän.
Patrik Laine olisi ansainnut minusta paikan ykkösestä jo aikaisemmin sadalla maalillaan. Hän oli armoton itselleen peliajan hälventyessä ja itseluottamuksen karistessa, mutta ei koskaan valittanut ketjukavereistaan tai muista.
Pidän yhtenä aliarvostetuimmista Laineen taidoista hänen syöttöpeliään. Todella hieno syöttö rystyltä Blake Wheelerille Tampassa. Ehkä Laineen hienoin syöttö toistaiseksi NHL:ssä.
Parhaitten pelaajien on saatava pelata parhaitten kanssa. Hyvin yksinkertaista.
Hamekangasta päälle!
Tämä NHL:n ulkopuolelta. En ymmärrä jääkiekon ystäviä, joitten mielestä Minnesotan yliopiston Sampo Rannan saama tiltti Arizona Staten Jacob Wilsonilta oli hienoa jääkiekkoa, ja jokaisen kenen mielestä ei ollut, tulisi laittaa hame päälle. Filmi taklauksesta levisi twitterissä aika suosittuna.
Ensinnäkin, Ranta oli kiekoton mies. Ei ole olemassa minkäänlaista sääntöä siitä, että kiekotonta miestä saa iskeä suoraan kaaliin ihan siltä varalta, että hän voi saada kiekon lapaansa. Taklausten tarkoitus jääkiekossa on erottaa pelaaja kiekosta. Wilson sai kahden ottelun pelikiellon päätiltistä.
Toivo ei kuole Oil Countryssä
Edmonton Oilers on kolmen peräkkäisen vierasvoiton jäljiltä kuuden pisteen päässä playoff-viivasta. Öljyllä on 16 ottelua jäljellä. Niistä yhdeksän playoffeista ulosjääviä joukkueita vastaan ja kolme sarjataulukossa ylempänä olevia vastaan. Voiko Edmonton vielä ottaa playoff-paikan? Ulkopuoliset eivät usko tällaisen ihmekevään olevan mahdollista, mutta sellaista on turhaa mennä puhumaan pelaajille, tai valmentaja Ken Hitchcockille.
Leon Draisaitl on vetänyt Oilersin rekeä selkä vääränä viime ajat Connor McDavidin mukana. Laiska saksalainen on tehnyt 17 maalia viimeisissä 18 ottelussaan, ja on nyt NHL:n maalipörssin kakkosena 41 maalillaan. Hän on 11 ottelun pisteputkessa, jonka aikana hän on tehnyt 17 pistettä. Yllätysnimi, jolta ehkä odotettiin 30 maalin ja 60 pisteen kautta. Nyt 50 maalia ja jopa sata pistettä ovat mahdollisia.
Edmontonissa ei ole nähty 41 maalin tekijää sitten viimeisen Stanley Cup -kauden 1989-90. Mark Messier teki 45. Moosen 26 vuotta kestäneen ammattilaisuran ainoa 50 maalin kausi tuli 1981-82. Se oli samalla viimeinen kerta, kun 50-maalin miestä pidettiin kakkosketjussa. Mutta Wayne Gretzky oli ykkönen, ja Messierin sentterinä pelasi Matti Hagman.
Monet arvostelivat Draisaitlin elokuussa 2017 allekirjoittamaa, kahdeksan vuoden ja 68 miljoonan dollarin sopimusta ihan liian korkeana. Kukaan ei arvostele enää. AAV $8.5 miljoonaa on luku, jonka tulevan kesän RFA Armageddonin aikana tulemme näkemään vielä monta kertaa uudestaan. Brayden Point, Sebastian Aho, Mitchell Marner ja Mikko Rantanen tulevat varmasti saamaan tuon luvun, ja ylikin seuraavan sopimuksensa vuosipalkaksi.
Draisaitl on isokokoinen järkäle (188cm, 94kg), joka osaa rytmittää oman pelinsä jäällä Connor McDaividin huippunopeuksia täydentäväksi. Kaksikon peli jatkoajoilla on aina ehdottomasti nähtävä. Draisaitl on yksi NHL:n parhaista rystysyöttäjistä, jonka laukaus yllättää maalivahteja.
Kesän 2014 NHL Draft uusiksi
Leon Draisaitl oli kesän 2014 NHL Draftin kolmosvaraus Aaron Ekbladin ja Sam Reinhartin jälkeen.
Jos tuon kesän varaukset voisi tehdä tänään, viisi vuotta myöhemmin, ensimmäisen viiden pelaajan järjestys olisi luultavasti tällainen:
1. Brayden Point
2. Leon Draisaitl
3. David Pastrnak
4. Dylan Larkin
5. Sam Reinhart
Ja näistäkin sijoituksista voitaisiin käydä keskustelua. Pastrnak voisi olla ylempänäkin, ainakin.
314
Carey Price tekee Canadiens-historiaa seuraavalla voitollaan. Tiistain voitolla Los Angeles Kingsistä Price nousi tasoihin Habitants-legenda Jacques Planten kanssa 314 voitolla, mikä on ollut Canadiensin seuraennätys jo vuodesta 1963 saakka. Plante jatkoi uraansa vielä neljässä eri NHL-seurassa ja lopetti pelaamisen WHA:n Alberta Oilersissa Edmontonissa.
NHL-ennätys voitoissa on Martin Brodeurin nimissä, 691 voittoa.
Montreal Canadiensin organisaatiota kritisoitiin mediassa ankarasti kesän 2005 NHL Draftin jälkeen, koska se valitsi maalivahdin viidennellä varausvuorollaan. Yksi päätöksen tehneistä oli silloinen Habs-scoutti Pierre Dorion.
Nyt Carey Pricea pidetään yhtenä aikakautensa aivan parhaista maalivahdeista. Pelaaja, johon paineet eivät vaikuta mitenkään.
Tuntemattomammat, onnistuneet siirtotakarajatreidit
Siirtotakarajan jälkimainingeissa on syytä muistella muutamaa vähemmän tunnettua pelaajakauppaa, jotka onnistuivat, tai melkein onnistuivat.
Los Angeles Kings hankki Marian Gaborikin vuoden 2014 siirtotakarajalla. Columbus sai Matt Frattinin ja pari varausvuoroa. Gaborik teki neljätoista maalia ja merkkautti 22 pistettä kevään 2014 playoffeissa. Kings voitti toisen Stanley Cupinsa. Tämä siirto ei ole kovin tunnettu jostain syystä.
Vuoden 1994 siirtotakarajalla käytiin yksi monimutkaisimmista pelaajakauppaneuvotteluista Vancouver Canucksin ja St. Louis Bluesin välillä, silloisten sääntöjen mukaan. Blues oli tehnyt sopimuksen Petr Nedvedin kanssa tarjoamalla Canucksille offer sheetin. Seurojen oli neuvoteltava kompensaatiosta, ja NHL määräsi sellaiseksi Craig Janneyn. Janney taas kieltäytyi muuttamasta Vancouveriin. Canucks oli pyytänyt Brendan Shanahania.
St. Louis Blues tarjosi joko Jeff Brownia, Bret Hedicania tai Nathan Lafayettea (kaksi ensinmainittua puolustajia). Canucksin GM Pat Quinn ilmoitti suostuvansa, jos saisi kaikki kolme. Blues suostui.
Canucks marssi finaaliin saakka. Noitten kolmen pelaajan ansiosta Vancouverilla oli tarpeeksi nopeutta ja syvyyttä. Madison Square Gardenissa pelatussa seitsemännessä pelissä Lafayette oli todella lähellä ratkaista mestaruuden Canucksille. Hän osui tolppaan.
Canucks-fanit heräävät tuohon tolppakilaukseen vieläkin joskus Vancouverin sateisinä öinä.
Ja vielä. Edmonton Oilersin GM Kevin Lowe teki hyvän kaupan kevään 2006 takarajalla. Oilers tarvitsi varman ykkösvahdin ja sellainen löytyi Minnesotasta. Wild vaihtoi Dwayne Rolosonin ykköskierroksen varausoikeuteen. Roli tuli Oilersiin ja aloitti ensimmäiset 18 ottelua uskomattoman kevään aikana. Detroit Red Wings, San Jose Sharks, ja Anaheim Ducks putosivat kaikki matkan varrelle.
Finaaleissa Roloson loukkaantui ensimmäisessä ottelussa, mutta Oilers onnistui viemään sarjan seitsemänteen peliin saakka. Valmentaja Craig MacTavish osasi valmentaa puolustavaa jääkiekkoa playoffeissa.
Boca Raton
NHL-managerit pitävät taas kevätkokoustaan Floridan Boca Ratonissa. Joitakin GM-kokouksessa käsiteltäviä ideoita, joita tullaan keskiviikkona esittelemään liigan johtokunnalle, on tullut julkisuuteen. Sääntömuutosehdotusten on tultava hyväksytyiksi ensin johtokunnan, ja sitten pelaajien toimesta, päästäkseen sääntökirjaan. NHLPA:n kilpailukomitea pitää kokouksensa yleensä Stanley Cupin finaalien aikana, johtokunta kokoontuu yleensä vielä kesäkuun lopulla.
Hyökkäyspelin tehostaminen erilaisin keinoin on yksi teemoista. Maalit ovat pienessä nousussa NHL:ssä – niitä tehdään nykyisin keskimäärin 6.1 per ottelu.
Nyt ehdotetaan sääntöä, jonka mukaan ylivoimalle päässyt joukkue saisi itse valita kummalla puolella seuraava aloitus pidetään hyökkäysalueella. Ehdotus, jonka kannattajiin Colorado Avalanchen GM Joe Sakic kuuluu. Näin tämän jo elokuussa Edmontonissa järjestetyssä alle 18-vuotiaitten Ivan Hlinka/Wayne Gretzky -turnauksessa. Sitä on myös käytetty AHL:ssä tällä kaudella.
Näin ylivoimajoukkue pääsisi aloittamaan sentterinsä vahvalta puolelta. Washington Capitalsin voisi kuvitella esimerkiksi haluavan aloittaa oikealta, jotta paikka voidaan järjestää nopeasti vasemmalle Alexander Ovechkinille.
Puolustavan alivoimajoukkueen on tehtävä vaihto ensimmäisenä, mikä loisi ainoan tilanteen, jossa kotijoukkueella ei olisi viimeistä vaihtoa NHL-ottelussa. Siisti pieni yksityiskohta.
Toinen on pelaajaturvallisuuden päällikön George Parrosin esittämä sääntömuutosehdotus siitä, että jos pelaajan kypärä putoaa pelin tuoksinassa, hänen on välittömästi poistuttava vaihtopenkin puolelle jäähyrangaistuksen uhalla. Tätä on jo testattu AHL:ssä, jossa pelaajat saavat laittaa kypärän itse päähänsä. IIHF:n säännöissä kypäränsä menettäneen pelaajan on jätettävä kaukalo.
Päätä yritetään suojella myös ehdotuksella siitä, että otteluja edeltäviin alkuverryttelyihin ollaan tuomassa kypäräpakkoa. Tämän sääntömuutoksen jälkeen ei enää siis nähtäisi pelaajia jäällä hiukset hulmuten, mutta turvallisuuden on tultava edellä. Montreal Canadiens on jo yksi joukkue, jonka pelaajat pitävät kypärää verryttelyissä.
Edmonton Oilersin hyökkääjä Taylor Hall kaatui seitsemän vuotta sitten Columbuksessa pelatun ottelun alkuverryttelyssä jäähän. Oilersin Corey Potter yritti hypätä yli, mutta tuli luistimellaan nirhaisseeksi Hallin otsaan 30 tikin ventin. Taylor Hallin naama ei näyttänyt hyvältä sen jälkeen, ja hänellä oli kuitenkin onnea. Paljon pahemminkin olisi voinut käydä.
Kolmas ehdotus oli kellojen asentaminen kaukalon kulmiin, näyttämään kuinka monta sekuntia ylivoima-aikaa on vielä jäljellä. Tätä on jo kokeilta ulkoilmapeleissä. Wayne Gretzky tunnettiin pelaajana, joka aina tiesi uskomattoman tarkasti, kuinka monta sekuntia peliaikaa oli vielä jäljellä. Kaikilla ei ole #99:n vaistoja; kellojen asennus tuntuu hyvältä idealta. Maalivahtien ei enää tarvitsisi antaa merkkiä lyömällä mailaansa jäähän.
Vielä yksi hyökkäyspeliä auttava, pieni ehdotus oli se, että jos hyökkäävän joukkueen laukoma kiekko lentää tolpan kautta pleksin yli suojaverkkoon, aloitusta ei tuodakaan keskialueelle, vaan se pidetään hyökkäysalueella.
Ja vielä yksi ehdotus: jos puolustavan joukkueen pelaaja siirtää maalin irti paikaltaan, vaihto-oikeutta ei anneta. Tai jos maalivahti ohjaa kiekon tahallaan ulos kaukalosta.
Jarmo Kekäläisen ehdotus kahden minuutin jäähyrangaistusten lyhentämiseksi minuutin rangaistuksiksi jatkoajalla ei näyttänyt saavan kannatusta. Pelien halutaan päättyvän jatkoajalle. Kukaan ei pidä rankkarikisoista.
Toinen vähemmän suosittu ehdotus oli maalivahtien kiekon peittämisen estäminen taktisista syistä. NHL:ssä on maalivahteja, joilla on tietynlainen maine tällaisten järjestämisestä. Näitä voidaan vähentää esimerkiksi antamalla ensin varoitus ja sitten kakkonen pelin viivyttämisestä. Tai määräämällä, ettei puolustava joukkue saa vaihtaa ennen seuraavaa aloitusta.
Varokaa Vegasia!
Voiko tämä olla totta?! The Golden Misfits on palannut. Neljä voittoa putkeen ennen keskiviikkoa. Vegas Golden Knights on pääsemässä vauhtiin sopivasti ennen playoffeja.
Yksi täydellisimmistä joukkueista NHL:ssä. Syvyyttä ketjuissa. Viimeisen vuoden aikana hankitut vahvistukset Mac Pacioretty, Paul Stastny ja Mark Stone eivät edes rikkoneet ykkösketjua Jonathan Marchessault, William Karlsson, Reilly Smith, joka pysyy ennallaan.
Joukkueen toiseksi paras pistemies Alex Tuch pelaa vasta kolmosen laidalla. Nelosessa kauhua tuo Ryan Reaves.
Kuten aikaisemmin todettu, Vegas saattaa olla ainoa lännen joukkue, jonka maalivahtipeli ei aiheuta hermostuneisuutta kenellekään.
Vaarallinen joukkue taas kerran suuressa tanssissa. Vuosi sitten finaaleissa. Jotenkin tämän kevään VGK näyttää vieläkin paremmalta.
1500
NHL:n nestori, Pittsburghiin palannut Matt Cullen pelasi juuri 1500. NHL-ottelunsa. Kukaan ei suunnittele pelaavansa tuhatta peliä, tai mitään sellaista. Jokaiseen peliin on valmistauduttava erikseen. Jokaisesta on selvittävä kunnialla.
Viisisataa ottelua NHL:ssä on kova saavutus, tuhat uskomaton saavutus, 1500 jotain todella hienoa.
Viimeisiä Anaheim Mighty Ducksin entisiä pelaajia Corey Perryn, Chris Kunitzin ja Ryan Getzlafin kanssa.
RIP Terrible Ted
Ted Lindsayn mukana NHL-jääkiekko menetti yhden todellisista Suuristaan. Ihminen, joka pelottomasti taisteli koko elämänsä ajan oikeina pitämiensä asioitten puolesta.
Terrible Ted voitti neljä Stanley Cupia Detroitissa, kaksi Red Wingsin kapteenina. Mutta nuo saavutukset jäävät hänen kaukalon ulkopuolella saavuttamiensa asioitten varjoon. Lindsayn yritys perustaa pelaajayhdistys jo 1950-luvulla murskattiin omistajien toimesta, ja Ted treidattiin liigan huonoimpaan joukkueeseen Chicagoon. Kapteenin C revittiin paidasta Detroitissa. Häntä uhkailtiin.
Mutta kymmenen vuotta myöhemmin pelaajayhdistys perustettiin. Hän boikotoi omaa Hockey Hall of Fame -aatelointijuhlaansa, koska vaimoja ja perheitä ei siihen aikaan edes kutsuttu tapahtumaan. HHOF muutti sääntöjä heti seuraavana vuonna.
Ted Lindsay jätti jälkeensä aikamoisen perinnön.
Jokainen nykyinen NHL-pelaaja saa kiittää häntä hyvästä onnestaan.
—
Täällä Jouni Nieminen, Edmonton
Jouninposti@shaw.ca
