Syy on yksinkertainen: jalkapallo on valtavan suosittu laji, joka yhdistää kansakuntia eri puolilla maailmaa. Siksi jalkapalloa ja jalkapallovedonlyöntiä on käytännössä aina tarjolla vuodenajasta tai vuorokaudenajasta riippumatta.
Moniin muihin lajeihin verrattuna jalkapalloon on myös helppo päästä sisälle. Peliinhän ei tarvita muuta kuin pallo, joukkueet ja maalit, jotka voi tarvittaessa kyhätä kotikonstein mielikuvitusta käyttäen. Useimmilla on ainakin jotain kokemusta pihapeleistä tai koulujen pallopeleistä, joten jalkapallon perusidean voi sanoa olevan ihmiskunnan geeneissä.
Näennäisen yksinkertaisessa lajissa on myös taktista syvyyttä, joka antaa parhaimmillaan sekä vedonlyöjille että futisammattilaisille opiskeltavaa loppuelämäksi. Jalkapallossa yksilöiltään taitavampi joukkue ei todellakaan aina voita ottelua, ja ehkä juuri tämä on yksi lajin suursuosion saloista.
Taitavat yksilöt on saatava pelaamaan joukkueena, jotta suuren menestyksen saavuttaminen olisi mahdollista.
Vastaavasti myös materiaaliltaan hieman heikommalla joukkueella voi menestyä, jos pelaajat saadaan toteuttamaan yhteistä pelitapaa ja mukaan osuu vielä sopivasti onnea ratkaisevilla hetkillä.
Tällaisia esimerkkejä on nähty 2000-luvulla muun muassa EM-kisoissa, kun Kreikka täräytti jättipommin 2004 voittamalla Euroopan mestaruuden. Kansallisissa sarjoissa ehdottomasti kovin pommi tällä vuosituhannella on ollut Leicesterin Valioliiga-mestaruus kaudella 2015–16. Hirvittävänä altavastaajana kauteen lähtenyt joukkue nousi kuin nousikin mestariksi vastoin kaikkia odotuksia tehden muutamat optimistiset vedonlyöjät samalla hyvin onnellisiksi.
Harvat maalintekotilanteet luovat jännityksen
Jalkapallovedonlyönnin valtavan suosion yhtenä syynä on sattuman verrattain suuri merkitys lyhyellä otannalla. Maalit ovat muihin palloilulajeihin verrattuna harvinaisia ja siksi niiden merkitys on valtava lopputuloksen kannalta. Esimerkiksi koripallossa maalintekotilanteita (heittoon johtavia hyökkäyksiä) on jatkuvalla syötöllä, minkä ansiosta hyvät joukkueet kestävät aika paljonkin huonoa tuuria esimerkiksi niukasti ohi menevinä heittoina. Lopulta taitoetu yleensä realisoituu koreina ja voittoina.
Jalkapallossa ylivoimainenkin joukkue jää silloin tällöin tasapeliin tai voi jopa hävitä selvänä suosikkina, jos muutamat yksittäiset ottelutilanteet menevät vastoin suunnitelmia. Tolppiin kilahtelevat laukaukset tai tulkinnanvaraiset pilkkutuomiot voivat ratkaista kokonaisia otteluita ja johtaa jopa järjenvastaisiin tuloksiin.
Jalkapallo on tässä suhteessa sekä julma että kaunis laji. Parempi joukkue ei aina voita, vaikka tällainen uskomus elääkin vahvasti niin penkkiurheilijoiden kuin urheilutoimittajienkin keskuudessa.
Sattuma jalkapallovedonlyönnissä
Sattuman merkitystä jalkapallossa voidaan ajatella eri tasoilla, joista yksittäinen ottelu tai sen vielä pienemmät osat ovat äärimmäisiä esimerkkejä. Tällaisella erittäin pienellä otannalla jokaisen yksittäisen tilanteen merkitys korostuu äärimmilleen.Jokainen yksittäinen erikoistilanne voi tuottaa maalin, jolla on potentiaali ratkaista veto suuntaan tai toiseen. Monet tuomioista ovat tuomareille täysin rutiininomaisia, mutta osa tilanteista on tulkinnanvaraisia. Näiden tulkinnanvaraisten tilanteiden ja niiden aiheuttaman heilahtelun vuoksi vedonlyönti yksittäisestä jalkapallo-ottelusta tuottaa usein huippujännittäviä tilanteita.
Seuraava aste sattuman (tai onnen) merkityksessä on turnauspelaamisessa, joka on aivan oma maailmansa. Aiempi Kreikka-esimerkki osoittaa, että turnauksissa voi tapahtua kaikenlaista odottamatonta. Tämä ei ole pelkästään jalkapallolle ominainen piirre, vaan kyseessä on laajempi palloilulajeihin liittyvä ilmiö.
Palloilulajien turnauksissa pelataan pääsääntöisesti todella vähän otteluita, varsinkin jalkapallossa. Mikä tahansa MM-kisoihin osallistuva joukkue on turnauksen alkaessa seitsemän voiton päässä maailmanmestaruudesta. Toki tälläkin ottelumäärällä saadaan useimmiten joukkueiden tasoerot näkyviin, mutta yksittäisten tilanteiden merkitys on edelleen melko suuri joukkueen lopullisessa sijoituksessa.
Yksittäiseen otteluun verrattuna äärimmäinen vastaesimerkki on sarjamuotoinen kilpailu, jonka esimerkkejä ovat kaikki suurimmat eurooppalaiset sarjat Valioliigasta Bundesliigaan. Kansalliset sarjat toimivat tyypillisimmillään siten, että jokainen joukkue pelaa kauden aikana jokaista joukkuetta vastaan kerran kotonaan ja kerran vieraissa. 20 joukkueesta koostuvassa Englannin Valioliigassa saadaan siten kauden aikana 38 ottelua jokaiselle joukkueelle.
Valioliigassa, kuten muissa eurooppalaissarjoissa, mestaruuteen asti venyviä todellisia yllättäjiä nähdään todella harvoin. Käytännössä suosikit pystyvät noin 40 ottelun aikana jauhamaan tasoeronsa esiin, ellei vastaan osu merkittäviä kriisejä tai muuten poikkeuksellisia tapahtumia. Juuri tästä syystä Leicesterin mestaruus oli koko lajin mittapuulla historiallinen tapahtuma, joka muistetaan vielä vuosikymmenien päästä.
Vaikka sattumalla on osansa jalkapallovedonlyönnissä, on taitavalla vedonlyöjällä mahdollisuus käytännössä kumota sattuman merkitys riittävän pitkässä vetosarjassa. Itselleen kiinnostavimpia sarjoja seuraamalla joukkueiden vahvuudet ja heikkoudet alkavat muodostua loogisiksi pelivalinnoiksi. Jalkapallossa tarjonta on loputon – parhaat peli-ideat saattavat löytyä vaikka suurelle yleisölle tuntemattomista pikkusarjoista.